AvainsanaHome sweet home

Mua on jo jonkin aikaa vaivannut pieni sisustusahdistus, joka sattuneesta syystä on nyt päässyt paisumaan kohtalaisen suureksi. Ja pakko myöntää, ettei lyhyt tilausjakso Divaania ole helpottanut tuskaani lainkaan – päinvastoin. Tähän saakka olen ollut pienituloinen ja usein muuttava opiskelija, joten sisustus on ollut sen mukaista. Olen suosinut kotoa ja sukulaisten nurkista löytyneitä huonekaluja, jotka sitten eivät tietystikään ole aina ihan täysin mätsänneet keskenään. Nyt siirryttyäni vihdoinkin pois opiskelija- ja varusmieskategorioista olen alkanut katsella huonekalujani uusin silmin. Jotain vaikutusta saattaa myös olla avopuolisollani, jonka mielestä sisustus tulisi olla mahdollisimman simppeliä…

Mä olen aina ollut hamsteri, se ominaisuus on varmistettu geeniperimässäni. Kuitenkin mitä enemmän ikää on kertynyt ja mitä useamman kerran olen muuttanut, hamsterimaisuus on alkanut hellittää enkä enää tuo kotiin jokaista ihanaa koriste-esinettä tai vastaavaa. Nykyään harkitsen kaikki sisustushankinnat huolella, toisinaan vähän liiankin – nimimerkillä käynyt Ikeassa katsomassa Expedit-hyllykön säilytyslaatikkovaihtoehtoja ainakin kolmesti… Itse hyllykköähän himoitsin vuosia ennen kuin tänä syksynä hankin vihdoin omani.

Viime aikoina olen ihastunut syvästi vaaleasävyiseen sisustukseen, jopa ennen kammoksumani valkeavoittoinen sisustus näyttää nykyään houkuttelevalta. Niinalla on aivan ihana vaalea huone, josta myös m!nt cornerissa taannoin inspiroiduttiin. Ja voi vain arvata minkälaisia huokauksia täällä päästeltiin, kun eräänä päivänä eksyin Char & the city -blogiin! Alussa mainitun Divaanin sisustusjutut kruunaavat huokailun, vaikka toki tiedostan että meillä tuskin on koskaan varaa tuhannen euron ruokapöydän tuoleihin.

Ötökkäongelma on saanut sisustusahdistukseni siihen pisteeseen, että kohta on pakko ruveta tekemään jotain – kun vain tietäisi mitä. Nykyinen tietokonepöytäni ainakin saa mennä vaihtoon, vuosikymmeniä sitten pappan tekemä pöytä lienee jo palvellut aikansa. Eikä se sitä paitsi meinaa enää pysyä kasassa, vaan säännöllisesti pitää kiristää ruuveja ja välillä lisätäkin niitä. Kodin Ykkösessä olen pariin otteeseen käynyt pohdiskelemassa ruskeasävyisen työpöydän ääressä, se sopisi kyllä sekä kooltaan että väriltään nykyiseen olohuoneeseemme. Myös Ikean Vika houkuttelee, sarjasta voisi koota mieluisensa pöydän helposti ja edullisesti. Toisaalta värivaihtoehdot musta ja valkoinen ovat ehkä kummatkin vähän huonoja tänne ruskeiden huonekalujen keskelle.

Uusi sänky ajaa kyllä kaikkien hankintojen edelle, viikko patjamajoitusta lattialla vanhan sängyn jouduttua lutikoiden uhriksi on ollut tarpeeksi ja olisin jo erittäin halukas hankkimaan paremman nukkumapaikan. Toisaalta tietysti pelottaa tuoda tänne mitään uutta sänkyä, ettei vaan öttiäiset tule takaisin ja valtaa seuraavaakin petiä. Kullalla tosin on jo ties mitä viritelmiä suunnitelmissa, jottei näin kävisi – tulevaisuudessa nukutaan varmaan sähkökentän tai vastaavan keskellä. ;) Joka tapauksessa seuraava sänky tulee todennäköisesti siskolta, joka vuoden vaihteeseen mennessä lyö hynttyyt yhteen poikkiksensa kanssa ja yksi sopivan leveä (tai kapea, 120 cm) runkopatja jää yli. Samasta osoitteesta pitäisi tänne tulla myös mustavalkoraidallinen sohva, joka muuntuu kätevästi varavuoteeksi. Nykyinen sohvamme on kullan kotikotoa varastosta napattu suhteellisen kulahtanut keltainen yksilö, joka ei mun mielestä oikein sovi tänne mitenkään päin.

Uusi kokovartalopeilikin pitäisi hankkia joskus tulevaisuudessa. Haaveilen kultakehyksisestä krumeluurista, mutta sellainen taitaisi sopia meille kuin neliön muotoinen palikka pyöreään aukkoon. Nykyinen peili on viety kotikotoa siskon vanhasta huoneesta, pikkasen siihen on jotain meikkiä tai muuta jämähtänyt, mutta kyllä siitä läpi näkee.

Ehdotuksia? Ideoita? Kommenttiboksissa on sana vapaa.

Random joululaulut shufflella

Eilen sain puhelun liittyen työpaikkaan, johon olin jossain vaiheessa hakenut. Olen aina välillä täytellyt useampia hakemuksia, lähinnä silloin kun Salossa on ollut hintelästi vuoroja tarjolla. Mietin ensin mistäköhän paikasta nyt mahtaa olla kyse, mutta visiitti vuokrafirmaan selvitti kaiken ja tunti puhelun jälkeen mulla oli työsopimus allekirjoitettuna. Nopeaa toimintaa, sanoisinko! Osa-aikaista työtä tämäkin on, mutta tuli juuri sopivaan saumaan, sillä Salon suunnalla on ollut kovin hiljaista viime päivinä ja todennäköisesti vilkastuu vasta ensi vuoden puolella.

Tänään oli ensimmäinen työpäivä, seonneen päivärytmin takia nukuin yöllä vähän ja huonosti. Oli kuitenkin niiiiiin mahtava herätä vasta vähän ennen viittä kuudelta alkavaa työvuoroa varten, aikaisemmin olen siihen aikaan melkeinpä jo lähtenyt kotoa kohti Saloa. Noin 10 km työmatka on yhtä juhlaa verrattuna 50+ km työmatkaan! Päivä meni väsymyksestä huolimatta mukavasti ja uudet työkaverit vaikuttivat todella mukavilta. Toivottavasti tätä työtä nyt riittäisi jonkun aikaa, huomenna ainakin menen taas.

*************

Iloisista uutisista siirrytään sujuvasti vähemmän mukaviin juttuihin, joista sunnuntaina olikin ohimennen puhetta. Muuton jälkeen alettiin toisinaan kullan kanssa vuorotellen raapia itseämme kamalasti nukkumaan mennessä ja välillä käsiin ym. ilmestyi pieniä punaisia paukamia. Googlesta katsottiin vinkkejä kotiörkkeihin, mutta mitään merkkejä ei kotona huomattu eikä minkään sortin ylimääräisiä asukkeja näkynyt. Viime viikolla tilanne kuitenkin räjähti käsiin ja eräänä aamuna sänky näytti siltä kuin sen yläpuolella olisi heiluteltu öljyistä pensseliä. Mulla ei ollut pitkään aikaan ollut minkäänlaisia näppylöitä, mutta seuraavana yönä yhtäkkiä toista olkapäätä oli nakerrettu useammasta kohtaa. Perjantaina käännettiin sitten sänky ympäri ja pohjasta löytyi kuin löytyikin merkkejä noista vihoviimeisistä kämppiksistä eli luteista. Sänky siirrettiin parvekkeelle pakkaseen saman tien ja tarkempi tutkimus osoitti lutikoiden perustaneen yhteisön runkopatjan sisuksiin. Pääpuolen päädyssä näkyi selvästi ruskeita ötököitä, eivät onneksi olleet viimeisessä kehitysvaiheessa (= aikuisia) vielä. Myös makuuhuoneessa sängyn paikalla lattialistoissa oli selviä merkkejä luteiden läsnäolosta.

Mähän hajosin tietysti aivan täysin, tämäkö on kiitos siisteysintoilusta ja viikottain siivoamisesta?! Google onneksi osasi kertoa, etteivät kyseiset örkit ole likaisuuden merkki – niitä esiintyy jopa viiden tähden hotelleissa. Netistä löytyi myös uutisartikkeleita tämän vuoden alkupuolelta, joissa käsiteltiin ludeongelmaa Turussa ja ovat kuulemma jälleen yleistymään päin. Lutikoista eroon pääseminen ei ole mitenkään helppoa hommaa eikä onnistuneesta tuhoamisesta voi olla varma kuin vasta kuukausien kuluttua. Soitettiin tietysti huoltoyhtiöön saman tien, neuvoivat siellä yrittämään hävittämistä kotikonstein ja jos tulevat takaisin tai niitä löytyy toisestakin asunnosta niin sitten hommataan paikalle ammattilaiset.

Sänky muovitettiin ja vietiin mun kotikotiin poltettavaksi, sohva sai toistaiseksi jäädä kun siitä ei mitään löytynyt. Lakanat pesin 95 asteessa, vierastyynyt ja -peitot kaapista sekä yksi patja viettivät parituntisen 80-asteisessa saunassa. Jossain vaiheessa pitäisi vielä roudata kaikkien makkarin kaappien sisällöt joko saunaan tai pakkaseen (niitä -15° pakkasia vain jos olisi…) pariksi tunniksi. Lattialistan ja pistorasioiden takaa on jo tsekattu, ne olivat kaikki puhtaita mutta saivat myrkytyksen osakseen joka tapauksessa. Toistaiseksi uusia esiintymiä tai edes yksittäisiä öttiäisiä ei ole tullut vastaan, mutta uutta sänkyä ei kuitenkaan viitsi tänne vielä tuoda.

Mistä luteet meille päätyivät, siitä meillä ei ole mitään käsitystä. Ulkomaanreissuilta sellaisia joskus tulee salamatkustajina mukana, mutta me ei olla Suomen rajojen ulkopuolelle poistuttu aikoihin. Vastaavaa ongelmaa tässä talossa ei huoltoyhtiön mukaan ole ollut aiemmin, tämähän on vasta 2003 valmistunutkin. On mahdollisuus, että ötökät tulivat meille jostain toisesta kämpästä – ehkä joku ei vain ole katsonut asiakseen ilmoittaa huoltofirmaan/taloyhtiölle epämiellyttävistä kanssa-asujistaan. Saattaa myös olla, että lutikat olivat jo valmiiksi sängyssä, mikä kuitenkin olisi outoa, sillä sama sänky oli mulla käytössä viime jouluun saakka eikä silloin mitään örkkiongelmaa ollut. Seuraavat kuukaudet ovat meillä siis tilanteen seuraamista ja tutkailua, löytyykö ongelman alkulähde jostain.

Syy miksi ylipäänsä päätin kirjoittaa aiheesta blogissa on se, että luteiden yleistyessä tulisi mahdollisimman monen olla tietoinen mahdollisesta ongelmasta. Jos siis huomaat ihollesi ilmestyvän öisin kutisevia punaisia näppyjä kolmen tai useamman ryppäässä, kannattaa mahdollisimman pian tsekata makuuhuone läpi. Sängyssä pääty ja pohja ovat ensimmäiset tarkastettavat, sillä lutikat elävät mahdollisimman lähellä (nukkuvaa) ihmistä. Itse ötökät ovat vaaleita tai punaruskeita, mutta niitä ei välttämättä heti missään näe. Lutikat paljastavat kuitenkin itse itsensä, kuinkas muutenkaan kuin kakalla: pienet mustat pisteet seinässä, lattialistassa tai sängyn puuosissa kielivät näiden örkkien olemassaolosta. Mitä aiemmin ongelman huomaa, sitä mahdollisempaa on päästä siitä eroon. Ja kerrostaloasujat, löydettyänne luteita muistakaa aina ilmoittaa huoltomiehelle ja/tai taloyhtiöön!

Milow – Milow [2009]

Jahas, se on jälleen uusi viikko pyörähtänyt käyntiin. Mä aloitin viikkoni yövuorolla töissä ja ensi yönä on heti toinen perään. Yövuorot tuntuvat aina menevän ihan mielettömän nopeasti! Välillä tulee sellainen olo, että “häh taasko on tauon aika?!”, vaikka ihan normaalistihan se kello eteenpäin kulkee. On muuten hassua yövuoron jälkeen bussiin astuessa kun kuljettaja toivottaa iloisesti hyvät huomenet – mulla ainakin sisäinen kello näyttää siinä kohtaa yleensä ehkä noin puoltayötä. Yllättävän hyvin sitä kuitenkin saa nukuttua pitkälle iltapäivään, vaikka ulkona on valoisaa. Tai no, tähän aikaan vuodesta tuntuu kuin koko ajan olisi jos ei nyt ihan pimeää niin hämärää ainakin. Voi miten odotankaan sitä, kun päivä taas alkaa pidentyä eikä pimeys ole enää niin hallitseva!

Huomenna suunnataan kullan, siskon ja siskon poikkiksen kanssa Pirkanmaalle. Tarkoitus olisi käydä Ideaparkissa vähän jouluostoksilla ja sieltä sitten ajella Tampereelle moikkaamaan Akkikia ja Onnia, pikkumies kuulemma konttailee hurjasti jo ympäriinsä. Edellisestä tapaamisesta taitaa olla jo useampi kuukausi, on se 150 km matka suuntaansa jotenkin vain niin pitkä, ettei tule useammin ajeltua sitä edestakaisin. Ihan mahtava kyllä nähdä taas, ystävää on jo ehtinyt tulla ikävä!

Sain viikonloppuna kaivettua valosarjan kaapista valaisemaan pimeää joulunalusaikaa. Ensin suunnittelin noita valoja parvekkeelle, mutta kunnon kiinnitysmahdollisuuksien puuttuessa päädyin ripustamaan valot seinälle ruokapöydän yläpuolelle. Voisi sinne parvekkeellekin hommata jonkinlaisen valoköynnöksen, kunhan vain saisi aikaiseksi laittaa koukut tms. ensin. Jossain blogissa näin ihanat tähtijouluvalot, samantapaiset kuin Exquisite Chills -blogissa mutta en ole ihan varma olivatko ne samat valot. Roikkuva tähtivaloköynnös näyttäisi varmasti tosi kivalta parvekkeella, pitää ehkä harkita ihan oikeasti sellaisen hankkimista.

Anna Abreu – Just A Pretty Face? [2009]

Tämä perjantai on ollut aivan loistava! Aamulla onnistuin saamaan itselleni iltavuoron maanantaiksi, ainakin yksi päivä töitä ensi viikolla siis. Päivän varmasti paras yllätys oli pudotettu postiluukusta, nimittäin kirje työkkäristä. Elokuun lopussa työkkäri päätti, että muutama hassu työtunti per kuukausi toiminimeni puitteissa on mulle kokopäivätyötä. Valituskirje lähti menemään ja olin täysin varautunut odottamaan useamman kuukauden, mutta toisin onneksi kävi. Tänään sain uuden päätöksen, jossa elokuinen päätös korjattiin vastaamaan todellisuutta – eli etten työllisty täyspäiväisesti toiminimeni kanssa. Ehkä mun usko suomalaiseen järjestelmään ei olekaan enää täysin nollassa…

Iltapäivällä vietettiin kullan kanssa kahvi- ja teehetki parvekkeella syysauringon lämmittäessä, tosin sitten alkoi ripotella vettä taivaalta. Onneksi on lasitettu parveke ja munkki lämpimän juoman kera maistui kerrassaan herkulliselta. Ilta jatkuu inttikaverin seurassa, tarkoituksena olisi mennä katsastamaan The Monkey, jossa ei ole tullut vielä käytyä. Hauskaa perjantai-iltaa kaikille!

Madonna – Celebration [2009]

Poets of the Fall – Revolution Roulette [2008]

Viime yönä tuli valvottua aamun pikkutunneille (minkäs nörtti itselleen mahtaa… o_O), joten unta riitti tänään iltapäivän puolelle. Näin unta, että olin lähdössä perheeni kanssa Tukholmaan, ja heräsin juuri ennen kuin oli tarkoitus astua laivaan. Grrrr ei tällaisia matkaunia kiitos, kun muutenkin haaveilee jatkuvasti jostain kivasta reissusta Suomen rajojen ulkopuolelle. Aamutoimien jälkeen kuvasin kämppääni muutaman ruudun verran (ja unohdin kokonaan syödä aamupalaa… hups) ennen kuin sain vihdoin laitettua joulukoristeet kesäsäilöön, kiiltävät köynnökset vain olivat niiiiiin kivoja ettei niitä olisi millään malttanut ottaa pois. Mä en ole tänne ikinä tainnutkaan postata mitään kuvia rakkaasta kodistani, joten paljastetaanpa nyt yksi osa: nörtin lempipaikka (sängyn jälkeen) eli tietokonenurkkaus.

Kirjoituspöytä on edesmenneen isoisäni tekemä ja kulkenut matkassani syksystä ’04 lähtien. Ruskeat päällekäin olevat hyllyköt ovat alun perin Ikeasta, mulle ne päätyivät ystäväni Sansun kautta. Olohuoneessa on lisäksi samaa sarjaa olevat kapeat ja korkeat hyllyköt koriste-esineiden ym. majapaikkana. Tummanruskea tv-taso on niin ikään ruotsalaisfirman tuotantoa (made in Finland kuitenkin) ja sen sain joulun alla tädiltäni hänen muuttonsa yhteydessä. Philipsin stereot ovat muuten palvelleet mun (ja välillä myös muun perheen) musiikillisia tarpeitani muistaakseni kesästä 2001 asti! Jossain vaiheessa voisin esitellä loputkin luukustani, katsotaan nyt kunhan ehtii ja jaksaa ja muistaa.

Neljän maissa astuin kirpeään pakkaseen ja suuntasin siskon kanssa Itäharjulle. Ensin käytiin tsekkaamassa yksi kirppis – paljon turhaa tavaraa ja enimmäkseen ylihinnoiteltuakin tycker jag – minkä jälkeen mentiin ruokakaupan kautta siskon luokse syömään kasviswokkia á la sisko. Illalla päätettiin vielä lähteä ilahduttamaan flunssaista tätiä, siellä loppuilta hujahtikin vauhdilla ja kotiin tulin kymmenen jälkeen. Siskolta sain ystävänpäivälahjaksi söpön nallukan, joka toimii myös avaimenperänä. Kiitos rakas sisko! ♥

Alkuvuodesta blogeissa pyöri “6 random faktaa” -meemi, johon kukaan ei mua (valitettavasti?) haastanut mutta jonka seuraavaksi aion tehdä. Enemmistö bloggaajista taitaa olla haasteeseen jo vastannut, joten heitän pallon siskolleni sekä Englantia valloittamassa olevalle serkulleni.

1. Olen siisteysintoilija, vai pitäisiköhän sanoa ennemminkin järjestysintoilija. Perfektionistina tahdon tavaroiden olevan siististi omalla paikallaan enkä kestä vinossa olevia mattoja tai oven takaa hyökkääviä pölypalloja.
2. Kotona juon yleensä teetä vähintään litran kerralla. Rakkaan kirpputorilta löydetyn pallokuvioisen teemukini vetoisuus on noin puoli litraa ja lähes poikkeuksetta kiskaisen nassuuni kaksi kupillista peräkkäin, usein enemmänkin.
3. En ole käynyt melkein vuoteen kampaajalla, minkä kyllä huomaa. Kuontalossani ei ole minkään sortin mallia ja latvat ovat järkyttävässä kunnossa. Onneksi sain tänään varattua ajan vakiokampaajalleni keskiviikoksi.
4. Opin vasta amk-aikana juomaan viinejä, punaviiniä ensimmäisen vuoden lopussa ja valkoviiniä kolmannen vuoden keväällä. Punaviiniä en muistaakseni ollut aiemmin edes maistanut, koska se muka tuoksui niin kamalalta.
5. Olin jo ala-asteella yli 160 cm pitkä – ja siihen se sitten jäikin, vaikka kuinka uumoilivat musta yli 170-senttistä. Sen jälkeen olen kasvanut muutaman hassun sentin, pituutta löytyy nykyään noin 165 cm (kesällä intissä tosin mittasivat 168 cm mutta sen en kyllä usko pitävän paikkaansa).
6. Vajaan neljän kuukauden seurustelun jälkeen olen edelleen kuin vastarakastunut enkä tahdo uskoa onnea todeksi. On niin vaikeaa käsittää, että olen ihan oikeasti löytänyt itselleni täydellisen puoliskon. ♥