AvainsanaKollaasi

Komppaniaharjoitus 2 sujui ilman suurempia ongelmia, mitä nyt laitteet välillä vähän oikuttelivat ja tiistaina huomattiin toisen antennikaapelin hajonneen – ei muuta kuin soitto huoltoon ja seuraavana aamuna 24-metrinen masto alas ja kaapelinvaihto. Myös pientä velttoutta oli havaittavissa ryhmän kesken, mutta loppua kohden toiminta onneksi parani. Tämä oli mulle ensimmäinen leiri ryhmänjohtajana, aina ei ehkä mennyt ihan oppien mukaan mutta kaiken kaikkiaan jäi hyvä fiilis. Varsinkin kun leirin jälkeen ryhmäläiset kirjoittivat palautteeseen “antaa vain järkeen käyviä käskyjä” ja muutenkin palaute oli ihan hyvää.

Keskiviikkona viestimiesten ollessa kouluttajayliluutnantin keskussanomalaitekoulutuksessa meillä johtajilla oli luppoaikaa, joka kului pääasiassa naureskellen erinäisille asioille. Erään alikersantin oli siinä sivussa pakko yrittää mennä perse edellä puuhun, pääsi se vähän matkaa ennen kuin putosi:

Torstaina saatiin heti aamulla purkukäsky, ja kasarmilla oltiin kymmenen pintaan. Vauhdilla tavaroiden purku, sen jälkeen pasi pesuun ja ryhmäkohtaisen kaluston (teltta jne.) huolto. Samaan aikaan osa porukasta huolsi vaunun, joka lopuksi kiilsi puhtauttaan sekä sisältä että ulkoa. Sitten paras kohta eli henkilökohtainen huolto, suihku teki kyllä terää! Neljän jälkeen ansaitulle pääsiäislomalle, kokonaiset neljä päivää saadaan lomailla. Leirielämän huomasi hyvin eilen illalla, kun painuttiin kullan kanssa pehkuihin jo kymmeneltä – ja nukuttiin kepeät 12 tuntia putkeen.

Oltiin pitkäperjantain lounaalla äidin isovanhempien luona, koossa oli melkein koko katras eli isovanhemmat plus niiden lapset puolisoineen ja lapsineen – yhteensä lähemmäs 20 henkeä. Vatsat täynnä tultiin iskän ja äidin kyydissä tänne mun kotikotiin, illalla vielä saunotaan sun muuta. Kulta tosin lähti käymään kotonaan ja tulee takaisin, kun sauna on lämpimänä. Ennen sen lähtöä kävin pihalla kuvailemassa äipän krookuksia, jotka olivat putkahtaneet nurmikon seasta esiin. Dharmakin tuli paikalle ja pyöri jaloissa niin vimmatusti että!

Poets of the Fall – Roses [Last.fm radio]

Vaikka olo oli eilen aamupäivällä ihan siedettävä, iltaa kohden se paheni – ei vissiin olisi kannattanut käydä kaupoissa pyörimässä iltapäivällä. En edes ollut kauaa liikenteessä, mutta silti kotiin tullessa oli ihan kuollut olo ja hengittäminen sattui. Kotiin en kuitenkaan voinut jäädä makoilemaan, sillä olin luvannut mennä käymään isovanhempieni luona, onneksi sentään vaari sattui olemaan kaupungin suunnalla ja pääsin sen kyydissä kaupungin laitamille. Yritin selvitellä mummin tietokoneen ongelmaa, USB-portit kun eivät suostu toimimaan lainkaan. Toistaiseksi en ole keksinyt ratkaisua, ilmeisesti sieltä jotkut ajurit puuttuvat – asian selvittäminen jatkuu…

Yllä muutama random kuva mummin ja vaarin huushollista. Keskimmäisessä kuvassa oleva hauska kissa on mummin tekemä, materiaalina savi ja jollain ihmeen polttosysteemillä siitä on saatu tuollainen sinisävyinen. Kyseinen savikisu oli suhteellisen isokokoinen, keittiöön mummi oli tehnyt huomattavasti pienemmän version. Sain isovanhemmilta auton lainaan täksi viikonlopuksi, kun sisko on koko viikonlopun Salossa eikä porukoiden autokaan ole käytettävissä. Ennen lähtöäni mummi keitti vielä kahvit ja teet, ensin näytti siltä että siemailen lämmintä juotavaa normaalia karvaisemmassa seurassa:

Tätini kissa Kuisma on mummin ja vaarin hoivissa tädin ollessa miehekkeensä kanssa reissussa, ja seurallisena karvatassuna Kuisma yritti tietysti päästä osingolle meidän iltapäiväkahveista. Oli muuten kolmen viikon aikana ehtinyt tulla aikamoinen kissaikävä, Kuismaakin mun piti palluttaa tullessani ennen kuin olin ehtinyt saada edes ulkotakkia pois päältäni. Ja tänään sain palluttaa omaa kissaani, kun tultiin kullan kanssa mun kotikotiin viikonloppua viettämään – Dharma olikin sopivasti hellyydenkipeällä päällä. Nyt jätän koneen hetkeksi rauhaan ja painun pihalle, ulkona on ihanaakin ihanampi kevätpäivä.

EDIT 16.37: Lauantaipäivän piristykseksi olisi arvontaa No Fashion Victims -blogissa.

Stalingrad Cowgirls – Somewhere High [2007]

Jälleen on yksi viikonloppu loppumaisillaan, kohta suunta linja-autoasemalle ja sieltä Säkylään. Loppuviikon AUK-marssi verotti jaksamista sen verran, että viikonloppu meni aika lailla rötvätessä. Eilen oli lihakset saunomisesta, hevoslinimentistä ja hieromisesta huolimatta niin jumissa, että jokainen liike sai vinkaisemaan, tänään onneksi oli jo helpompaa. Inttijuttuja olisi kerrottavana enemmänkin, mutta taidan jättää ne löpinät jonnekin hamaan tulevaisuuteen.

Tänään oltiin kotipuolessa perinteisissä joulukauden avajaisissa. Ensin käytiin viemässä kynttilä mamman ja pappan haudalle, minkä jälkeen käytiin juomassa joulun ensimmäiset glögit. Ilotulitus tuntui jotenkin vaisulta, katselin sen tosin pääosin kameran linssin läpi. Taivaalta alkoi vihmoa vettä juuri ilotulituksen alkaessa eikä kuvista tullut oikein mitään, kun vesipisarat täyttivät linssin saman tien. Eipä kyllä muutenkaan tunnu onnistuvan tuo mun ilotulituskuvaaminen järkkärillä, olen varmaan vaan niin EVO. o_O

Viimeisillä lomilla olen pitkästä aikaa tehnyt joitakin vaatehankintoja, joista kertoisin mielelläni, mutta tällä kertaa aika ei taida riittää. Nyt tukka kuntoon, hynttyyt niskaan ja ulos ovesta. Palaillaan asiaan myöhemmin, mukavaa viikkoa kaikille!

Apulanta – Hiekka [2002]

Olen nyt kotikotona flunssaisena, istun kissa sylissä koneella huopaan kääriytyneenä. Varmaan miljoonas kerta kun olen intin aikana flunssassa, ärsyttää! Kaiken lisäksi räkätauti iski just sopivasti laivareissua edeltävänä yönä, bilefiilis oli välillä vähän kadoksissa kun oli niin kipeä olo. Muuten AUK-risteily meni mukavasti, aikamoista säpinää oli meidän lähes 60 hengen porukan kesken. Yksi roskis hajosi ja yhden alikersantin lompakko pöllittiin eikä hyttikäytävä ollut kamalan siistissä kunnossa, mutta noin suunnilleen selvittiin hengissä. Sakki vaikutti olevan tyytyväisiä reissuun ja joku ehti jo kysellä, että miten olisi vielä pikkujouluristeily perään. :)

Mun juhlaintoa hillitsi osittain myös torstaina käymäni keskustelu AUKin linjanjohtajan kanssa. Mulla on vapautuspäiviä kurssin aikana sen verran paljon, että mun jatko alkaa olla jo vaakalaudalla. Ensi viikolla on AUK-marssin rästi, jolla todennäköisesti on ratkaiseva vaikutus. Jos polvi ei kestä sitä, se on bye bye AUKille. Sitä en tiedä, mikä mua sitten odottaa, mikäli kurssi mun osalta päättyy. Polvi on nyt ollut parempi ja toiveet on kovat, ettei se mene enää pahemmaksi, mutta pelottaa silti kamalasti jollei se kestäkään. Ei auta muuta kuin pitää peukkua ja toivoa parasta.

Pitkältä tuntuneen viikon jälkeen jälleen vapaalla ja poikkeuksellisesti Tampereella kyläilemässä. Tänään ollaan ihan vain otettu rennosti, huomenna tiedossa ainakin tupareita ja varmasti paljon muutakin. Siviilissä olo tuntuu kyllä aina yhtä mahtavalta.

Piti alunperin laittaa tähän ihan toinen kuva, mutta näköjään olinkin unohtanut siirtää sen palvelimelle viime lomilla. Noh, ehkä toinen kerta sitten. Ylläoleva setti joka tapauksessa parin viikon takaiselta Pyhärannan Reilassa pidetyltä ampumaleiriltä, jonka aikana päästiin ampumaan mm. ilmatorjuntakonekiväärillä. Bongaa kuvasta se yksi ihana. :)