AvainsanaLapset

Bongasin viime kesänä raskaana ollessani yhdestä blogista “täydellisen listan” vauvaa varten hankittavista tavaroista. Nyt kun vauvavuoden eka puolikas lähestyy loppuaan, lienee sopiva hetki kelata taaksepäin mitkä meillä on koettu vauva-arjen tarpeellisiksi ja vähemmän tarpeellisiksi jutuiksi. Esikoista odottaessa olin aika lailla ummikko mitä tuli vauvoihin ja niiden hoitamiseen, joten menin pitkälti lähipiirin äitien kommenttien mukaan. Silloin saimme lainaan paljon kaikkea mahdollista rompetta, joista osa jäi hyvinkin vähälle käytölle; hyvä että olivat vain lainassa niin sai helposti palautettua. Toisen kohdalla voisi ajatella jo osaavansa homman, mutta onko asia näin? Katsotaanpa!

Ekat vaatteet, jotka kuopukselle puettiin kotimatkalle sairaalasta: jumppis ja kietaisubody – Mini Rodini, housut – Papu, myssy ja lapaset – Polarn O. Pyret, villasukat – mamman neulomat.

Vaatteet

50-, 56- ja 62-kokoisia vaatteita
Alle 50-senttisenä syntyneestä esikoisesta opin, että todellakin pitää olla myös niitä ihan minejä koon 50 vaatteita ja toisella kierroksella olinkin sitten varautunut. Noh, kuopus oli syntyessään 53 cm ja reilu puoli kiloa painavampi, joten kotiutumisvaatteeksi otettu Mini Rodinin 50-kokoinen kietaisubody oli aika makkarankuori jo synnärillä. Koska elettiin syksyä, olin varannut kaukalo- ym. matkoja varten saman merkin NB-kokoisen (vastaa n. kokoa 50) collegejumppiksen – eihän se sitten mahtunut kuin just ja just pari viikkoa. :D

Bodyt, housut, yöasut
Sopiva vaatemäärä per koko on mielestäni täysin sidonnainen näihin seikkoihin: kuinka paljon vauva puklaa, kuinka usein vaippa falskaa ja kuinka usein jaksat pyörittää pesukonetta. Meillä esikoinen pulautti vaatteensa vaihtoon todella harvoin, kuopus alkuun lähes päivittäin – ja usein myös mun vaatteet, tai paidan nyt ainakin. Yöasuja (meillä potkupuvut, joko terälliset tai terättömät) oli viitisen kappaletta per pikkukoko, mikä oli oikein passeli määrä. Ehkä kerran-kaksi meinasivat loppua kesken, kun oli parina peräkkäisenä päivänä mennyt pukluun, pissaan tai kumpaankin.

Pienet sukat
En henk. koht. ole terällisten housujen fani, ärsyttää vaan aina kun vauva onnistuu potkottamaan jalkansa sinne sisälle “pussiin”. Pienissä sukissa on toki yksilöitä, jotka valuvat miten sattuu, ja tärkeintä sukka-asiassa onkin napakka varsi. Parhaita ovat mun mielestä olleet Conversen minisukat ja myös Marimekon ovat olleet ihan jees. Varasukat kannattaa olla myös hoitolaukussa mukana, koskaan ei tiedä jos vauva sattuu osumaan jalkansa kanssa vastariisuttuun kakkavaippaan… Kröhöm. (Tuosta kotiutumisvaatekuvasta näköjään puuttuu normisukat kokonaan, hups.)

College- tai muu kokohaalari
Mun mielestä ihan ehdoton turvakaukaloon! Kaukalossahan ei koskaan tulisi käyttää kovin paksua vaatetta, vaan turvallisuuden kannalta parempi on kaukalopussi, johon sisälle vauvan voi laittaa kevyemmässä vaatetuksessa ja vyöt saa kiristetyä hyvin. Ostin talvea ajatellen untuvatäytteisen pussin, mutta eihän sitä kuumakallella ole voinut käyttää edes kunnon pakkasella. Meillä kaukalovaatetuksen perusta on siis ollut collegehaalari ja päälle tarpeen vaatiessa pehmoinen peitto. Jumppikset ovat tietysti hyviä myös silloin, jos sisätiloissa kaipaa lisälämmikettä päälle. Parhaiksi olemme todenneet Mini Rodinin jumppikset ja myös Blaa on joustavuudeltaan bueno, Gugguun taas ovat pienelle turhan jäykkiä + kaulus tulee ärsyttävästi kasvoille. Määränä meillä on toiminut kaksi: toinen on varalla, jos toiseen lentää puklut.

Koon 56/62 lemppareita Rodinilta. Oih ja voih nuo joutsenet! ♥

Pari pipoa ja/tai myssyä
Kuumaveriselle syysvauvalle paras päähine on ollut trikoopipo, oma suosikkini oli Beau Hudsonin superpehmeä vauvapipo. Leuan alle solmittavat myssyt koin alkuun hankalaksi, kun eivät oikein tuntuneet asettuvan pojan päähän kunnolla – pään muotokin siis vaikuttaa pipoasiaan.

Villasukat
Suurimman osan vuodesta tarpeen ulkoilmassa, viileämmällä mahdollisesti myös sisällä. Me saatiin sairaalasta sinivalkoiset Suomi 100 v. -sukat, mutta harmiksi ne jäivät äkkiä pieneksi.

Ulkovaatteet
Syyskuisellamme on kyllä toppahaalari (sellainen jonka saa pussiksi), mutta sitä ei varsinaisesti ole koskaan tarvittu. Pikkuvauva on ulkona lähinnä vaunuissa ja siellä olen aina käyttänyt lämpöpussia, automatkat tulikin jo käsiteltyä. Kuopuksemme ulkovaatetus on siis ollut lähinnä collegehaalari, kylmemmällä myös välillä Rodinin musta fleecehaalari (kuvassa). Kyseinen haalari oli älyttömän suloinen, mutta fleece materiaalina on kyllä pirun ärsyttävä. Kunnon ulkovaatteille olisi epäilemättä ollut enemmän tarvetta, mikäli vauvaa olisi pihalla tarvinnut ottaa pois vaunuista tai hän olisi kulkenut kantovälineessä myös ulkosalla.

Bonukset
Jatkopala bodyyn – suurin osa neppareista on samanlaisia, erityisen kätevä pitkäselkäisellä hoikkeliinilla.
Unipussi – harkitsemisen arvoinen viuhtovalle nukkujalle.

Emme ole tarvinneet
Potkuhousut, puolipotkarit, sukkahousut, toppahaalari.

Hygienia

Paketti ykköskoon vaippoja
Yksi pikkupaketti menee yleensä aina, vaikka vauva olisi vähän isompikin syntyessään (paitsi tietty jos käyttää kestoja alusta asti). Meillä on yleensä Muumia tai perus-Liberoa ja Natytkin on ok, mutta Pampersit haisevat niin kamalalle ettei niitä todellakaan tee mieli pienellä vauvalla käyttää.

Kosteuspyyhkeitä
Esikoisen kanssa niitä on mennyt 3 vuoden aikana yhteensä ehkä 2-3 pakettia, superkakkaaja-kuopuksen kanssa sama määrä jo vajaassa puolessa vuodessa. Alkuun kun 95% kerroista vaipassa oli kakkaa, ei peffaa viitsinyt olla jatkuvasti pesemässä vedellä (jalkojen iho kuivui turhaan + yöllä olisi ehkä herännyt liiaksi) niin pienemmät tuhnut oli kätevintä puhdistaa kosteuspyyhkeellä.

Vanulappuja & -puikkoja
Lappuja silmien ja puikkoja navan putsaamiseen, ihan normaaliversioita meillä aina ollut käytössä.

Vaipanvaihtoalusta
Tarpeellinen niin kotona kuin reissussa, ettei vaipanvaihtopissat (joita alkuun on meillä kumpikin lapsi harrastanut varsin usein) sotke paikkoja. Kotona hoitopöydällä alustan päällä on joku vanha käsipyyhe, joka on helppo heittää pesuun vahingon sattuessa. Reissussa laukkuun taiteltava alusta on hyvä, kosteuden kestävä pinta on helppo pyyhkiä puhtaaksi. Kertakäyttöisiäkin on olemassa, mutta ne miellän turhakkeiksi.

Harsoja
Määrä on suoraan verrannollinen puklaamisen määrään. Meillä on ollut 10-15 kpl, alussa niitä likaantui selvästi vauhdikkaammin. Kannattaa huomioida pesulämpötila: bambuiset pestään 40 asteessa, puuvillaiset kestää 60 asteen pesun. Itse pesen suurimman osan pyykistä 60 asteessa, joten bambuharsot ovat olleet lähinnä varalla, etteivät joutuisi kovin kauaa lojumaan pyykkikorissa (pesen vain täysiä koneellisia).

Peppupyyhkeitä
Pienet pyyhkeet näppärimpiä, mieluiten myös ohuita niin eivät vie hoitolaukussa tilaa. Meillä pikkupyyhearsenaali on pääasiassa vanhoja superpehmoisia pyyhkeitä mun äidin nuoruudesta. Poikavauvalla pyyhettä saa myös käytettyä mukavasti suojana pissasuihkulta vaipanvaihdon yhteydessä.

Keittosuolatipat
Helpottaa ilman kulkemista vauvan nenässä, kun se on tukkoinen a) maidosta b) räästä. Saman tyyppinen aine on Physiomer Baby Mist -nenäsuihke, jonka sanotaan lisäksi ehkäisevän jälkitauteja. Olisinpa tästä tiennyt esikoisen vauva-aikana (jos sitä silloin jo oli), niin paljon toimivampaa tippoihin verrattuna!

Nenäfriida
Viimeistään ekassa flunssassa alkaa kaivata jotain, jolla helpottaa mini-ihmisen tukkoista oloa. Nenäfriida on ehkä hivenen ällö ja on olemassa myös jotain “nenäimureita”, saattavat olla toimivampia tai sitten ei. Muistan joskus lukeneeni, että liiallinen rään imeminen saattaisi jopa lisätä sen eritystä, mutta totuuspohjaa suuntaan tai toiseen en osaa sanoa. Pyrin siis olemaan käyttämättä, ellei selkeästi ole tarpeen. HOX! Ennen imemistä nenä kosteutettava keittosuolatipoilla.

Ihoöljy
Ihon kosteutuksen (vain tarvittaessa) lisäksi toimii erinomaisesti päänahan karstaa poistaessa. Meillä on ollut aina Ceridal Lipolotionia, voi olla että joku luonnollisempikin vaihtoehto olisi olemassa – saa vinkata!

Kuumemittari
Esikoiselle hankimme korvakuumemittarin, mutta se on musta todella epäluotettava ja näyttää ihan mitä sattuu (saattaa myös johtua käyttäjästä). Yleensä käytänkin ihan tavallista kuumemittaria ja mittaan lämmön kainalosta; pepusta ei enää suositella mitattavan.

Emme ole tarvinneet
Bepanthen, sinkkivoide – en edes tiedä miksi pitäisi laittaa vauvalle.
Talkki – korvattavissa perunajauhoilla.
Käsidesi – korkeintaan reissun päällä, jos ei ole mahdollisuutta pestä käsiä.

Tarvikkeet

Vaunut
Parhaat ovat perheen käyttötarpeisiin sopivat yksilöt; kaupungissa kaipaa helposti kärryiltä eri ominaisuuksia kuin maalla. Jos jotakin olen oppinut niin sen, ettei yksiä kaikkeen mahdolliseen sopivia the täydellisiä vaunuja ole olemassakaan. Tarpeet ja tilanteet muuttuu lapsen kasvaessa, tai sitten on vaan niin hullu että tahtoo kokeilla kaikkia erilaisia. ;)

Turvakaukalo
Pakkohankinta, mikäli mielii (omalla) autolla liikkua. Pääkäytössä olevaan autoon on kätevä ostaa telakka, johon kaukalo kiinnitty kliksauttamalla – huomattavasti nopeampaa kuin aina säheltää turvavyön kanssa. Telakka on usein isofix-kiinnitteinen ja näin ollen vyökiinnitystä turvallisempi. HOX! Turvakaukalon käyttöikä on n. 5 vuotta eikä se saa olla kolaroitu; myös tyhjänä autossa kolarin sattuessa oleva kaukalo on käyttökelvoton.

Lämpöpussi vaunukoppaan ja kaukaloon
Esikoisella kaukalopussi oli pop, kuopuksella turhake. Vaunukopassa sen sijaan pussi on (muulloin kuin kesäkuumalla) oikein näppärä: sopivan pussin kanssa vauva ei tarvitse sisävaatteiden lisäksi kuin myssyn, hanskat ja mahdollisesti villasukat. Kerroksia lisätään tarpeen mukaan, 100% villa on parempi kuin sekoite ja vilukissalle se kannattaa laittaa ihoa vasten, kuumemmalle toimii myös ns. kakkoskerroksena. Kunnon pakkasella voi lämpöpussin ja vaunukopan patjan väliin laittaa vielä villapeiton tms. eristämään.

Kantoreppu/-liina
Paras tapa saada äidille kädet vapaaksi ja samalla vauvakin saa läheisyyttä. Kantovälineen tulee ehdottomasti olla ergonominen, jotta se on mukava niin kantajalle kuin kannettavalle. Tärkeimmät pointit ihan pienen kanssa: peppu alempana kuin polvet, selässä luonnollinen pyöreys. Kasvot menosuuntaan -rintarepuille ehdoton ei, niissä vauva joutuu olemaan jalat roikkuen ja lonkat rasittuen. Meidän kuopus on onneksi nukkunut vaunuissa ihan hyvin, mutta ekoina kuukausina reppu ja liina olivat kovassa käytössä kotioloissa, jos poika ei meinannut muuten nukahtaa. Kantoreppusuositus: Tula Free To Grow

Hoitolaukku
Tavallaan mitään erillistä hoitolaukkua ei tarvitsisi, mutta itse tykkään siitä että on yksi veska, jossa on kaikki tarpeellinen aina valmiina. Paitsi jos unohtaa laittaa uuden tilalle vara-asian päädyttyä käyttöön… Mulla hoitolaukussa kulkee yleensä omien lompakon ym. lisäksi vaihtovaatteet vauvalle (alussa saattaa olla tarpeen myös äidille), vaipanvaihtoalusta, vaippoja, peppupyyhe, kosteuspyyhkeitä, pussi likaisille vaatteille sekä pieni pussukka, jossa on tutti, tuttinauha ja purulelu. Aiemmin käytin Kånken-reppua ja nyt eniten on ollut käytössä Bugaboon peruslaukku, jossa on olkahihnojen lisäksi irroitettava pidempi hihna. Välillä ikävöin pois myymääni överi-ihanaa hoitolaukkua, mutta toisaalta tykkään nykyisen simppelistä musta-harmaasta ulkonäöstä.

Tutti
Jotkut vauvat mussuttavat tuttia heti kuin vanhat tekijät, toiset taas sylkäisevät saman tien pois – kuvan erilaisten tuttien määrästä voinee päätellä kumpaan poikamme kuuluu. Sinänsä tutti ei ole mikään pakollinen juttu, mutta toisinaan olisi kiva ettei tarvitsisi itse toimia tuttina… Lovin tutit ovat ainoat, jotka ovat poitsulle edes jotenkin kelvanneet, niitä taidan vielä ostaa setin seuraavassa koossa ihan varuiksi.

Tuttipullo
Hyvä olla, jotta äiti ehkä mahdollisesti pääsisi välillä johonkin ilman vauvaa. Kaikki tissivauvat eivät suostu pullosta juomaan, mutta aina kannattaa yrittää (jos siis haluaa). Ennen pulloon tarttumista kannattaa selvittää, mitä termi tahdistettu pulloruokinta tarkoittaa.

Purulelu
Kun hampaiden pykääminen aloitetaan reilu parikuisena, purulelut tulevat tarpeeseen ennen kuin huomaakaan. Enimmäkseen kuopuksella on hammashommissa ollut apuna esikoisen vanha Sophie-kirahvi, joka on myös vinkulelu. Uusi tuttavuus on Nature Bubzin ruksin muotoinen purulelu, joka on ollut oikein positiivinen yllätys, sillä vauva saa siitä helposti otteen.

Lisäksi
Vauvapyyhe – hupullinen pyyhe paras (ja söpöin).
Itkuhälytin – tarpeen jos vauva nukkuu ulkona.

Emme ole tarvinneet
Korvikepurkki varalle – saahan sitä kaupasta, nykyään monesta paikkaa iltamyöhään asti.
Kylpyamme – hyvin saa vauvankin pestyä suihkussa samalla kun itse käy. Ehkä myöhemmmin tarpeellisempi.

Muuta

Hoitopöytä
Jollekin tuiki tärkeä, toinen ei koe tarvitsevansa lainkaan. Meillä pöytä on käytössä jatkuvasti, ei vaan selkä kestäisi vaipanvaihtoa jatkuvasti esim. sohvalla. Laatikoissa on tilaa vaatteille, joten ne ovat aina käden ulottuvilla.

Joku nukkumapaikka
Äitiyspakkauslaatikko, pinnasänky, äidin vieressä – kaikki yhtä hyviä vaihtoehtoja. Esikoinen nukkui laatikossa ekat pari kuukautta siirtyen sitten pinnikseen, kuopus taas nukkui laatikossa max. kahdesti ja muuten mun vieressä. Vasta nelikuisena piti miettiä nukkumajärjestelyt uusiksi, siitä asti poika onkin pääsääntöisesti nukkunut pinnasängyssä.

Parit kolmet lakanat + mahdolliset pehmusteet pinnasängyn reunoille
Varalakanat on todellakin hyvä olla, erityisesti aluslakana. Reunapehmusteen funktiosta en ole ihan vakuuttunut, tai ainakin kuopus saa siitä huolimatta veivattua jalkansa pinnojen väliin varsin helposti.

Toinen peitto/vauvakokoinen torkkupeitto tai vastaava
Kun se varsinainen peitto on pyykissä… Meillä on torkkupeittona Elodie Detailsin pehmoinen huopa (kuva yllä), jota siis käytetään myös turvakaukalossa.

Muovipäällysteistä froteeta ilmakylpyihin
Ilmakylpyjä ei näin talviaikaan olla harrastettu, mutta sängyssä on lakanan alla tällainen muovipäällysteinen frotee. Eipähän tarvitse heti olla pesemässä patjaa, jos (ja kun) vaippa falskaa yöllä.

Joku viltti, jolle laskea vauva lattiallakin
Esikoisen jäljiltä on parikin lattiavilttiä, mutta aika vähän niitä on käytetty (koska seuraava kohta). Myös äp-makuupussi käy mainiosti, tai se turvakaukalopeitto.

Leikkimatto tai lelukaari
Yllättävän nopeasti vauvaa alkaa kiinnostaa roikkuvat lelut. Meidän matto on käytettynä ostettu SkipHop, oikein toimiva ja tykätty – eikä pahemmin satu äidin silmiinkään.

Sitteri
Esikoisella oli joku random edullisesti tutulta ostettu, kuopukselle päätin törsätä hehkutettuun Baby Björniin. Hyvä se on ollut ja päällisen saa todella iisisti pesuun (one word: niskakakka), mutta on sillä kyllä älyttömästi hintaa. Kannattaa siis pitää silmät auki tarjousten varalta!

Lisäksi
Hajusteeton pyykinpesuaine ja sappisaippua – Erisanin nestemäinen on hyvä ja sopii myös kestovaipoille, sappisaippuani otan mieluusti nestemäisenä.
Vauvakirja – esikoisella tuli täytettyä enemmän, toisella tuppaa unohtumaan vaikka kirja on upea Oot niin ihana.
Newborn Set Tripp Trappiin – esikoiselle hankittu ja toisellakin kierroksella paljon käytetty, kiva kun saa vauvan pöydän ääreen samalle tasolle.

Äidille

Imetysliivit – kaarituettomat ja mukavat, simppeli avaussysteemi. Mä en yhtään tykkää sellaisista missä rinnan ympärille tulee kangaslirpake, jossa on keskellä reikä. Suosittelen tsekkaamaan: Lindex

Liivinsuojat – saatavilla sekä kestona että kertakäyttöisenä. Oma valintani on kestoversiot, kertseistä jää inhottavasti haituvia rinnanpäihin.

Imetystoppeja – erittäin kätevä vaatekappale öisin, päälle voi heittää löysän t-paidan jos tarvitsee hartioille myös peittoa. Rintsikoissa en tykkää nukkua ja maitofalskauksen takia liivinsuojien on parempi pysyä paikoillaan.

Nännivoide – yleisimmin käytetään lanoliinivoidetta (esim. Lansinoh), mutta alun pahimmista vaurioista selvittyäni olen tykännyt kevyemmästä Bevita R -hoitovoiteesta.

Rintakumi – saattaa olla tarpeen imetyksen alkutaipaleella. Itse käytin kivun takia, esikoisen kanssa jopa pitkälle yli puoli vuotta. Kuopuksen kanssa vaan sinnittelin eikä hän jossain kohtaa kumin kanssa enää suostunut edes syömään.

Imetystyyny – esikoisen kohdalla oli käytössä ekat kuukaudet koko ajan, nyt toisella kertaa vain ihan alussa. Johtunee imetysasennosta, kuopusta on tarvinnut maidon suihkuamisen takia imettää maha mahaa vasten.

Maidonkeräin – maitoa saa otettua kivasti talteen, jos sattuu olemaan tyyppiä toinen tissi falskaa kun toisesta imettää. HOX! Ei kannata unohtaa keräimen olemassa olo silloin kun se on ollut paikallaan, muuten saa kumartamisen jälkeen käydä vaihtamassa oman paitansa.

Rintapumppu – kaikki eivät pumpulle heru, jotkut vain tietynlaisille. Kokeilemalla selviää, lainaa ensin kaverilta jos mahdollista (steriloidaan kiehuvassa vedessä joka tapauksessa ennen käyttöönottoa).

Pienet Minigrip-pussit – maidon pakastamiseen.

Siteet jälkivuotoon – ei varmaan tarvitse sanoa enempää miksi.

1. Mitä sellaista teit vuonna 2017, jota et ole koskaan ennen tehnyt?
– Aikajärjestyksessä: sairastin noron, liityin blogiyhteisöön, osallistuin lapsen kanssa jumppanäytökseen, tilasin tehtaalta auton, ostin tuplarattaat, myin asunto-osakkeen, muutin isovanhempieni omistamaan pikkukaksioon, synnytin pojan, tein kaupat omakotitalosta, opettelin sitomaan kudotun kantoliinan.

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi, ja teetkö uusia seuraavalle vuodelle?
– Vuosi sitten lupasin yrittää “vihdoin ja viimein panostaa omaan hyvinvointiini”, mutta totajoo… Ei oo näkynyt, pikemminkin päinvastoin – voisin nykyään elää pelkällä suklaalla ja lakritsilla. No ehkä välillä vähän pakastepitsaa, ranskiksia ja burgereita, eh heh. En todellakaan tiedä minkälainen ihme pitäisi tapahtua, jotta alkaisin huolehtia itsestäni paremmin. Siis tottakai mä tiedän, että pitäisi liikkua enemmän ja syödä terveellisesti ja juoda 2-3 litraa vettä päivässä, mutta silti mä en tee niistä mitään. Ruuanlaitto vie älyttömästi aikaa, en koskaan keksi mitä ruuaksi tekisi ja sokeri on aivan liian koukuttavaa eikä itsehillintää ole + olen laiska ja saamaton. Pitäisköhän miettiä jotain terapiaa..? Noh, turhaan mä edes lupailen taas kerran jotain tuollaista, niin mennään vähän helpommalla. Ensi vuonna pyrin olemaan enemmän läsnä – lapsille, miehelle, ystäville. Mun pitäisi (ja kannattaisi!) keskittyä elämiseen sen sijaan, että a) roikun somessa joka välissä b) pyörin rätti/imuri käden jatkeena hinkkaamassa nurkkia puhtaaksi.

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
– Toukokuussa syntyi kummityttö, lokakuun lopussa serkkuni sai toisen lapsensa.

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
– Kummisetäni nukkui yllättäen pois kesän lopussa.

5. Missä maissa kävit?
– Laivaristeilyn Tukholman stoppia tuskin lasketaan, joten en missään.

6. Mitä haluaisit vuodelta 2018 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2017?
– Muuttaa omakotitaloon, pudottaa ylimääräiset kilot kropasta, ajaa pitkästä aikaa moottoripyörällä, matkustaa edes vähän johonkin Suomen rajojen ulkopuolelle.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2017?
– 4.5. rakenneultra, 6.8. toisen kummityttömme ristiäiset, 20.9. kuopus syntyi, 7.10. rakkaan lapsuudenystäväni häät, 11.11. poikamme kastejuhla, 21.12. viisivuotishääpäivämme.

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
– Selviytyminen raskaudesta taaperon pyöriessä jaloissa sekä muutto uuteen kotiin viimeisellä kolmanneksella.

9. Suurin epäonnistuminen?
– Että olen edelleen yhtä huono syömään järkevästi sekä liikkumaan ja nukkumaan tarpeeksi.

10. Kärsitkö vammoista?
– Loppuraskaudesta turvotukset olivat ihan järkyttäviä ja myös verenpainetta piti tarkkailla. Lisäksi imetyksen aloitus oli jälleen varsin kivuliasta aikaa ja parin kuukauden vauva-arjen jälkeen tuli edellisestä kerrasta tuttuja selkäkipujakin.

11. Paras asia, jonka ostit?
– Epäilemättä se omakotitalo, vaikkemme vielä tämän vuoden puolella päässeet muuttamaan. Myös uusi kamera ja vuosia himoitsemani objektiivi olivat erinomaisia ostoksia, kuten se jo mainittu uusi autokin. Niin ja varsi-imuri, se on helpottanut arkea pienessä väliaikaiskodissa todella paljon.

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
– Läheisteni.

13. Mikä aiheutti ahdistusta?
– Se, että mulla on elämässä niin monta ns. epäkohtaa, joiden ratkomiseksi en vielä ole löytänyt keinoa.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
– Perusarkeen ja lastentarvikkeisiin.

15. Mistä innostuit eniten?
– Vauva-arjesta, sisustusjutuista, Bugaboon rattaista, ihanista lastenvaatteista.

16. Mikä artisti muistuttaa sinua vuodesta 2017?
– Ed Shieran ja erityisesti Shape Of You -kappale.

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko:

I. Onnellisempi vai surullisempi?
– Onnellisempi.

II. Lihavampi vai laihempi?
– Lihavampi (no ne vauvakilot ja vähän joulukin).

III. Rikkaampi vai köyhempi?
– Köyhempi, tai ainakin velkaantuneempi (koska asuntolainan päivitys).

18. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
– Ollut läsnä, liikkunut, nukkunut, halannut.

19. Entä vähemmän?
– Valittanut, herkutellut, istunut.

20. Miten vietit joulun?
– Tädin perheen luona katsellen serkkusten iloista touhotusta lahjoista ja joulupukista.

21. Suurin sisustuksellinen inspiraatio tai haave vuonna 2017?
– Kalkkimaali, mänty, vihreän sävyt, Kotilaituri.

22. Mikä oli paras lisäys garderobiin?
– Kukallinen bomber (Uhana Design), Noshin joutsenpaita ja musta hame sekä Sail-mekko kahdessa eri värissä, musta taskuneuletakki (Vietto), pari mustaa imetysmekkoa helpottamaan niin arkea kuin juhlaa, Vimman Mustepiste- ja Human-kuosiset jutut, mustat sandaalit (Clarks), uudet Ten Pointsin maiharit pieneksi jääneiden tilalle, siistit ja hyvät talvivermeet toppatakin (Didriksons) sekä vedenpitävien kenkien (Panama Jack) muodossa.

23. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
– Iholla-sarjaa seurasin jonkun verran, lähinnä jälkikäteen puhelimesta.

24. Suosikkilehtesi?
– Avotakka, Glorian Koti.

25. Mikä oli paras lukemasi kirja?
– Apua, en tainnut lukea ainuttakaan! Pitäisi varmaan harkita Sonjan kirjahaastetta ensi vuodelle…

26. Entä paras musiikillinen löytö?
– Haloo Helsingin uusin Hulluuden highway -albumi.

27. Mitä halusit ja sait?
– Toisen lapsen. ♥ Niin ja sen omakotitalon sekä uuden auton ja kameran.

28. Mitä halusit, muttet saanut?
– Lopetettua yltiöpäistä herkuttelua.

29. Mikä oli suosikkielokuvasi vuonna 2017?
– Näinköhän mä edes muuta kuin Yösyöttö -leffan loppuvuodesta..? No, vastaan joka tapauksessa sen.

30. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja kuinka paljon täytit?
– Täytin 33 ja työpäivän jälkeen kävin tyttären kanssa ihastelemassa alppiruusupuiston kukoistusta.

31. Mikä asia olisi tehnyt vuodestasi paremman?
– Vähemmät sairastelut, enempi liikkuminen ja ulkoilu, talon löytyminen niin että olisimme päässeet suoraan edellisestä muuttamaan sinne.

32. Miten kuvailisit vuoden 2017 tyyliäsi?
– Alkuvuodesta verhouduin kaapuihin peitelläkseni, sitten korostin kasvaavaa vatsaa. Vuoden loppupuoli sujahti ohi lähinnä imetyskelpoisella ja mukavalla linjalla.

33. Mikä/kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
– Läheiset ihmiset, uusi perheenjäsen.

34. Kenestä julkkiksesta/hahmosta/ilmiöstä pidit eniten?
– Kaipa tuon keväällä perustetun blogiyhteisön voisi laskea ilmiöksi. Meininki on ollut loistavaa ja on ollut tosi kiva tutustua uusiin tyyppeihin!

35. Ketä kaipasit?
– Maallisen elon taaksensa jättäneitä ihmisiä.

36. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
– Pieni poikani, vaikka yhteinen taipaleemme on vasta ihan aluillaan.

37. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
– En toivottavasti ainakaan.

38. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
– Tajuaisin esikoisen synttäreiden tienoilla heikohkon oloni johtuvan norosta eikä raskauspahoinvoinnista ja peruisin sen päivän juhlat.

39. Arvokas elämänohje, jonka opit vuonna 2017?
– Joskus asiat tapahtuvat, kun niitä vähiten odottaa.

40. Kuluneelle vuodelle sopiva lyriikka?
– “Minä kiitän kyyneleistä / valvotuista öistä / onni on hetket / kun teet meistä täydellisen” – Suvi Teräsniska: Sinä olet kaunis

Postauksen kuvat ovat lasten ilotulituksesta, jota olimme tänäkin vuonna katsomassa. Alun perin suunnitelmat uudenvuodenaatoksi olivat hieman erilaiset, mutta päädyimme kuitenkin jäämään kaupunkiin – pitihän se nyt hyödyntää, että kerrankin asuimme kävelymatkan päässä Kupittaanpuistosta. Kun vielä saimme tuvan täyteen (mikä ei tosin vaadi 40 neliöltä paljonkaan) vieraita alkuillaksi, muodostui päivästä varsin passelit jäähyväiset väliaikaiskodillemme. Huomenna aloitamme täydellä teholla pakkaamisen ja alle viikko, niin olemme jo uudessa kodissa. Oikein mainiota uutta vuotta kaikille!

Edellisten vuosien katsaukset: 2016, 2015, 2014, 2013, 2012, 2011 ja 2010.

Oikein ihanaa joulua! Joulunpyhistä on 2/3 takana ja täällä ainakin alkaa olla varsin ähkyinen olotila suklaan ynnä muiden herkkujen vetelemisestä… Mä todellakin tarvitsen taukoa kaikesta mässäilystä ihan silleen kunnolla, huominen vielä ja sitten se on stop. Pakko olla. Miten sitä voikin olla aina niin hölmö, että mättää herkkuja naamariin 24/7 vaikka vähempikin varmasti riittäisi? Uhh.

Meidän joulu on pitkästä aikaa ollut vähän normaalista poikkeava, sillä emme tänä vuonna viettäneet sitä mun kotikotona – lähinnä koska siellä on nurkat täynnä meidän muuttolaatikoita, eh heh. Sen sijaan kokoonnuimme tätini perheen luona Raisiossa, edellisestä kerrasta olikin ehtinyt vierähtää jo lähemmäs vuosikymmen. Se oli aikana, jolloin porukan nuorin oli pian 30 täyttävä siskoni. :D Nyt pikkuväkeä oli neljä, joista vanhin eskarilainen ja nuorin meidän 3-kuinen kuopus + bonuksena siskon mahassa vielä matkaava, kevään korvalla saapuva tulokas. Menoa ja meininkiä siis riitti!

Lasten iloksi myös punanuttuinen ukko lahjasäkkeineen eksyi paikalle heti alkuillasta. Meidän pimu oli alkuun kauhusta kankeana, mutta hetken isin sylistä katseltuaan uskaltautui mukaan jakamaan paketteja. Sitten jo hehkutettiin pukille kaikenlaista, erityisesti täysin random kommentti “mulla on isot silmät!” kirvoitti koko porukalta naurut. :’) Ihmisten keskittyessä lahjahommiin Kuisma-kissa tutkaili takapihan terassilla olevia nyssäköitä josko löytyisi jotain syötävää; kaiffari on tässä vuosien varrella vetänyt napaansa kaikkea mahdollista joulutortuista punajuuriin… Joulupukin jatkettua matkaansa jaoimme loput lahjat, minkä jälkeen aloikin armoton rapina ja kiljahtelu, kun paketteja availtiin. Muksut olivat innoissaan lahjoista, tosin ainakin meidän likalla meinasi mielenkiinto loppua välillä kesken, kun olisi vaan halunnut ruveta leikkimään ekoista paketeista tulleilla leluilla. Hauskaa oli seurata, miten taaperot kiikuttivat pakettiensa sisältöjä vuorotellen toisilleen nähtäväksi.

Lahjojen jälkeen oli aika siirtyä ruokapöydän suuntaan. Olimme kasanneet nyyttärimeiningillä niin kinkkua, laatikoita, useamman sorttista kalaa, erilaisia lisukkeita kuin sieni- ja vihersalaattiakin. Omassa keittiössämme valmistui viime vuoden tapaan inkivääristä linssi-bataattilaatikkoa ja porkkalaa sekä uutena kokeiluna marinoitu punasipuli, jossa makeuttajana on vaahterasiirappi. Muuten kaikki onnistui mainiosti, mutta porkkala oli ehkä vähän liian “savuista”, vaikka ihan ohjeen mukaan sen tein – seuraavalla kerralla täytyy koittaa muistaa vähentää savuaromin määrää esim. puolella teelusikallisella. Pääruokaa jonkun aikaa sulateltuamme oli vuorossa jälkkärit: juustoa, keksejä ja hilloja sekä tapaninpäivänä syntyneen serkkupojan synttärikakku. Ei muuten ollut illalla nälkä!

Aattoilta sujui kaikkinensa oikein mukavasti ja oli varsin piristävä poikkeus viime vuosien jälkeen. Yksi parhaista jutuista oli ettei aattona tarvinnut käyttää iltapäivän tunteja siivoamiseen, se kun on kuulunut jouluperinteisiimme turhan monena vuonna. Ensi jouluna onkin sitten vihdoin se mitä olen pitkään odottanut: saamme, voimme ja ennen kaikkea haluamme olla joulun kotona. Tällekin joululle saatiin sen verran sähläystä aikaan, että vannoin ettei ensi vuonna liikuta koko jouluna yhtään mihinkään.

Joulupäivänä sain viettää hetken itsekseni, joten napsin pikaisesti kuvat huushollimme joululahjoista. Otetaan siis ne vielä tähän perään, niin eivät jää koneen syövereihin unohduksiin.

Esikoinen sai mielestäni ihan sopivan kasan paketteja, niitä ei ollut överipaljon mutta silleen sopivasti, että kohta 3-vuotias jaksoi hyvin avata ne kaikki. Värityskirjoja tuli useampi, mutta ne ovatkin meillä ihan kulutustavaraa – tänään hän ehti jo värittää yhdestä varmaan puolet… Uutena juttuna oli tussit, aiemmin tyttö on värittänyt vain puuväreillä. Syksyllä vähän ennen pikkuveljen saapumista hankittu vauvanukke sai vihdoin muutakin vaatetta alkuperäisen kylpytakin lisäksi, ihan passelisti näköjään Baby Bornin vaatteet istuvat tuolle “merkittömälle” pikkunukelle. Itse olin kääräissyt pimulle pakettiin Mauri Kunnas -juttuja, pahvisen salkun sisällä oli tarttuvia pehmokirjaimia. Linjaa jatkoi mamman ostama setti Koiramäki-hahmoja, vielä kun löytäisi jostain Koiramäen talon sopivaan hintaan. Lontoon kummitädiltä tyttö sai Nextin kivat yöpuvut, enää ei tarvitse käyttää paita ja leggarit -komboa yöasuna. Äitiä ihastutti kovasti pinkit possulapaset, en ollut tuollaisiin ennen törmännyt. Paljon toivottu vauvatee sai aikaan riemunkiljahdukset, ja jouluaiheista muistipeliä on pelattu jo useampi erä.

Kuopuksen eteen kertyi yllättävän iso läjä paketteja, joiden avaamisessa mamma ja isosisko avustivat. Vauva sai myös lisäystä pyjamaosastoon, valkoiset pingviinit pääsevät heti käyttöön ja meiltä siirtyvät sitten odottamaan tulevaa serkkua. Hammasharja (kummisedälle esitetty toive) sekä villasukat ovat nekin saman tien käyttökamaa. Brion auto odottanee hetken aktiivikäyttöaikaa ja keraamista robottikoristetta aion varjella seuraavat vuodet tarkasti, jotta poika saa sen sitten joskus mukaan omaan kotiinsa. Mauri Kunnas oli edustettuna myös vauvan lahjoissa, mä olin ostanut Herra Hakkarainen -unirätin sekä suloisen pehmokirjan ja lisäksi yhdestä paketista paljastui autoäänillä varustettu kirja.

Meitä aikuisia lahjottiin pitkälti syötävällä: kouvolalaista betonisuklaata, lempparikonvehteja, kirpeitä Amerikan tuliaiskarkkeja, kotitekoista piparigranolaa, vähän lisää suklaata… Keittiöön saimme myös liiduilla merkattavat lasinkoristeet, Finlaysonin jouluisia servettejä, mulle varsin teekelpoisen (kooltaan siis) mukin lapsuudesta tutulla Polle-aiheella ja teekaappikin päivittyi parilla jouluteellä.

Tunturiväen teehetki / Metkatuote
Mustan teen pirtsakka sekoitus maustettuna terveellisillä gojimarjoilla, kermalla ja vaniljalla herkullisesti höystettynä.

Luomu Joulutee / Mokkapuu
Maku on kerrassaan marjaisen herkullinen ja glögimäinen sekä sopivasti lämmittävä. Mitä mainioin joulunajan herkkujen kanssa nautittuna tai ihan yksistään vaikka iltajuomana, tämä tee kun ei sisällä piristävää kofeiinia.

Kultakaramelli musta tee ja Kultamanteli hedelmätee / Kotigastronomi
Katseen vangitsevat uudet “kultahippuja” sisältävät luxus teet, jotka loistavat kullankimalletta myös valmiina juomana.

Uusi tuttavuus oli koko perheellemme suunnattu Iltasatuja kapinallisille tytöille, mielenkiinnolla otan kyllä tämän ilta-aikojen lukemistoon. Sivistystä lapselle sopivassa muodossa, aika huikeeta. Lisäksi saimme parit lahjakortit (isäni oli muistanut mua Biodellyn lahjakortilla, kelpaa!) sekä kynttilöitä ja Moshon saippuasetin. Paljon kaikkea kivaa tulevaan kotiimme, jeijee. Ja hei katsokaa mitä M toi pari päivää ennen joulua:

Mustista pilleistä tekemänsä himmelin! Ihan mahtava, sopii meille just eikä melkein. Olen koko syksyn miettinyt, mitä voisin ripustaa ruokapöydän paikkeilla katossa olevaan koukkuun, ja tuo himmeli on aivan täydellinen siihen. Nyt vain toivon, että saan sen ehjänä muutettua, koska sille löytyy aivan varmasti passeli paikka myös uudessa kodissamme. Huomenna olisi vielä perinteiset sukutreffit äidin puolen suvun kanssa, sen jälkeen alkaakin tämä joulu olla paketissa. Olen kyllä niin kiitollinen, että mulla on ympärilläni tällainen kattaus rakkaita tyyppejä – se on kuitenkin se mikä joulun tekee. ♥

Kuluneen syksyn aikana olemme Varpublogien kanssa käyneet vierailulla useammassa Turussa tai lähialueilla toimivassa yrityksessä. Näin joulun lähestyessä onkin oiva hetki vinkata uusista mielenkiintoisista tuttavuuksista, sillä moni varmasti tahtoisi tehdä (ja toivottavasti tekeekin) mahdolliset joululahjahankinnat tukemalla paikallista yrittäjää. Aiemmin viikolla oli juttua kahvi- ja teekauppa Mandragorasta, tällä kertaa vuorossa on handmade by KOTONA, jonka pop up -liike sijaitsee sekin Forumissa. Forum on kyllä ihailtavan kunnostautunut kotimaisissa toimijoissa, ei siellä oikein muita taida ollakaan – aika mahtavaa! Naapurissa handmade by KOTONA -shopilla on yksi lempparikauppani.

Muutaman vuoden vanha handmade by KOTONA on tuotemerkki, jonka tyyli on skandinaavisen pelkistettyä ja värien suhteen liikutaan akselilla musta-valkoinen-harmaa. Yrittäjä Pia Artinsalo suunnittelee ja valmistaa käsityönä myynnissä olevat sisustustuotteensa, nyt tämän loppuvuoden juurikin tuolla Forumissa myymälän perällä olevassa työtilassa. Lisäksi valikoimassa on jonkun verran tuontituotteita, lähinnä suloisia lastenhuoneen sisustukseen liittyviä juttuja.

Kodintekstiilejä löytyy niin keittiöön kuin olohuoneeseen ja kuosit ovat pääasiassa mustavalkoisia sekä varsin graafisia. Ah, näissä kyllä mun silmäni lepäävät! Lastentuotteet ovat sävymaailmaltaan hieman pehmeämpiä, mutta mihinkään väri-iloitteluun ei niidenkään osalta ole lähdetty ja hyvä niin. Lastenhuoneeseen suunnatut sisustusjutut tuntuvat olevan mun makuun monesti turhan värikkäitä ja ennen kaikkea kirjavia. Leluista tulee väriä väkisinkin, niin tykkään että sisustus muuten on suhteellisen yksinkertainen väripaletiltaan. Ja kyllä, meillä lastenkin huoneissa tulee olemaan lähinnä mustaa ja valkoista – ainakin niin kauan kuin äiti saa päättää. ;)

Talon mallisia liitutauluja on useampaa kokoa, tuon kuvassa näkyvän version saa magneettikiinnityksensä ansiosta laitettua vaikkapa jääkaapin oveen. Joulutuotteisiin lämpöä tuo puunsävy, minkä lisäksi mukana on punaista ja beigeä. Yksinkertaisia mutta kauniita koristeita, erityisen kivalta vanerinen tähti näyttää vihreän parina. Sopiva idea myös meille väliaikaiskotiin, kun tänne ei sen kummemmin mahdu joulua laittamaan. Jouluisilla teksteillä varustetut kalligrafiakortit ovat Tarja Mäkisen käsialaa.

Kotiinviemisiksi blogi-illasta saimme vanerisen tähtikoristeen, voin siis hyvinkin saada jopa toteutettua jouluhavu meets puunsävy -idean. Ilta osui samoihin aikoihin, kun olimme juuri saaneet tulevasta talostamme hyväksytyn tarjouksen läpi ja siitä intoutuneena ostin muuttoa odottamaan keittiöpyyhkeen City-kuosissa, vähän niin kuin muistuttamaan kaupungissa asutuista vuosista.

Pia Artinsalo – handmade by KOTONA myymälä/työtila, Forum Kortteli, Linnankatu 11. Avoinna joulukuun loppuun ti-to 11-17, la 11-15 sekä aina kun ovet on auki.

Tarkoitukseni oli jo aikaa sitten kirjoittaa raikkaasta tuulahduksesta kotikaupungissani Turussa, mutta kaikessa synnytys- ja sen sellaisessa hässäkässä se vähän jäi. Nyt on vihdoin sopiva aika palata hetkeksi lämpimään elokuiseen iltaan, jolloin olin tyttären ja siskon kanssa viettämässä blogi-iltaa vasta-avatussa Kukutissa – itse vielä varsin turvonneena pallona (jälkimmäinen asu) viikkoa aiemmin tapahtuneen muuton jäljiltä.

Kukutista löytyy paitsi kivoja ekologisia lastenvaatteita ja -tarvikkeita, myös naistenvaatteita samoilta merkeiltä sekä suloisia sisustusjuttuja ja luonnonkosmetiikkaa koko perheelle. Liike sijaitsee Forum Korttelissa, mahtavaa kun sinne on nyt rantautunut paljon uusia kiinnostavia toimijoita. Erään kerran kävellessäni liikekeskuksen läpi huomasin vuoden takaa tutun kyltin ja teki mieli hihkua ääneen – nyt saan käydä hakemassa lemppariteetäni ihan paikan päältä! Ja luonnollisesti mitä enemmän näitä kiinnostavia käyntikohteita on, sitä useammin tulee Forumissakin poikettua.

Kukutin vaatevalikoima koostuu Vimman, Papun ja Mini Rodinin kaltaisista, parhaillaan kovaa porskuttavista lastenvaatemerkeistä, ja niiden lisäksi vähän uudemmista, tuntemattomammista ja nousussa olevista merkeistä. Roo on tuttavuus kevään Lapsimessuilta ja se on edustettuna sekä vaatteiden että kankaiden osalta. Kaiko ja Taival ovat olleet monella aiheeseen vihkiytyneellä seurannassa ekoista paljastuskuvista lähtien, niitäkin pääsee nyt helposti hypistelemään livenä Forumissa. Erittäin kiinnostava uusi tuttavuus on virolainen Dadamora, jonka vaatteista löytyy täydellisyyttä hipova mintunvihreä sävy. Liewoodin sympaattiset eläinsukat ja -sukkahousut ovat tainneet ihastuttaa puoli kaupunkia, kun suosituimmat koot loppuivat avajaisviikolla alta aikayksikön.

Lastentarvikkeita ja sisustustavaraa valikoimassa on aiemmin mainittujen Dadamoran ja Liewoodin lisäksi mm. Ferm Livingiltä. Esimerkiksi vuodevaatteita löytyy useammassa ihanassa kuosissa eri merkeiltä, ne voi tsekata toki myös Kukutin verkkokaupasta. Ferm Livingin mustavalkoiset Half moon -lakanat sopisivat varmasti meidänkin lastenhuoneeseen, kunhan sellainen tästä saadaan.

Kosmetiikkapuolella valikoimassa on esim. englantilainen MOA, jonka mielenkiintoisin tuote on epäilemättä monitoimituote The Green Balm. Sen kehutaan toimivan niin kuivan ihon kutinoihin, niistämisestä punoittavaan nenään, hiertymiin ja rakkoihin, vauvan vaipparasvana kuin after shave -balsaminakin. Taidanpa testata sitä seuraavaksi käsiäni vaivaavaan kummalliseen ihottumaan, joka iski aika pian raskauden päätyttyä… Taas. Jotain hormonaalista selkeästi, kun synnytys ja/tai imetys laukaisee sen.

Forumissa on muuten jopa leipomo nykyään! Tätini joskus kehui Grynin leipää ja piti sitten itsekin hakea sitä kotiin, oli kyllä herkkua. Kukutin illassa oli suolapalana tarjolla paria erilaista Grynin leipää, vallan erinomaisia ja maistuivat tuolle pienemmälle seuralaisellekin. Esikoisesta on muuten tullut hauska kaveri kaupoissa kiertelyyn: tyttö hypistelee vaatteita ym. kuin vanha tekijä ja aina välillä näyttää jotain sanoen “Oiiiii, ihana!” tai “Äiti ostetaan tämä!” ja se asia voi tosiaan olla mitä tahansa sukkahousuista koristetyynynpäälliseen. :D

Tyhjin käsin en tapahtumasta suinkaan lähtenyt kotiin, sillä pohdinnan jälkeen ostin vauvaa odottamaan kolmen setin Ferm Livingin superpehmoisia harsoja. Puuvillaiset harsot ovatkin olleet tehokkaasti käytössä, kun ovat yhtä pehmeitä kuin bambuiset versiot mutta ne uskaltaa huoletta heittää 60 asteen pesuun. Tuo lintukuosinen on vähän jäykempää matskua, mutta ei kuitenkaan sellainen karhea kuin se ns. tavallinen harso. Ostosten yhteydessä sai vielä lahjana Liewoodin harson testattavaksi, myös se on ollut oikein bueno käytössä. Lisäksi jokainen sai mukaansa pienen lahjakassin. Kassissa oli näytteitä ynnä muuta ja mm. pieni purkillinen kehuttua The Green Balmia.

Kannattaa ehdottomasti poiketa Kukutiin, jos Turun keskustassa sattuu pyörimään ja erityisesti mikäli siellä ei vielä ole käynyt. Samalla reissulla voi katsastaa melkein vieressä olevan PUF Design Marketin, jonka vaihtuva valikoima kotimaisten merkkien vaatteita ja asusteita pääsee aina yllättämään.

KUKUTI mini concept store, Forum Kortteli, Linnankatu 9-11. Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15.