AvainsanaSecond hand

Pikainen päivitys ennen yövuoroon lähtöä, eräästä vaatekappaleesta joka löytyi edesmenneen kummitädin talon tyhjennysoperaatiossa. Keltakuviollinen mekko, paksuhkoa kangasta ja mieleen tulee jollakin tapaa Twiggy. Tämä taitaa olla jo vintagea?

Vähän piti kyljistä ottaa sisään, jottei olisi ihan niin telttamainen. Onhan tuo ehkä vähän lyhyt, mutta jospa tuota jossain tilanteessa käyttäisi. Tuskin ainakaan tulee samanlaista missään vastaan. Hippasen kutittavaa materiaalia kangas kylläkin on, mutta ainahan alle voi heittää vaikkapa vaalean topin. Sukkahousut ovat varmaan myös aika must, ei haittaa niin paljoa jos peppu vähän vilahtaa. ;)

Ja kun viime kuussa oli synttärisankari keltaisissa niin tänään sitten nimipäiväsankari keltaisessa. Iloista nimipäivää kaikille kaimoilleni! Tämä Johanna pinkaisee nyt töihin valvomaan taas yhden yön, onneksi huomenna on päivä uus.

Kummasti päivät vain kuluvat, vaikkei edes ole töissä tai koulussa. Täällä kotikotona tosin riittää aina jos jonkinlaista hommaa, ehkäpä juuri siksi tuntuu olevan koko ajan jotain tekemistä. Eilisen päivän mm. urakoin vanhan huoneeni (nykyisin toimii pääasiassa tietokonehuoneena) kaikin puolin siistiksi eli siivosin jopa kaappien päältä. Kyllä pölyä riittikin, edellisen kerran taisin tehdä suursiivouksen joskus kolmisen (tai ehkä nelisen?) vuotta sitten… Hups. No, nyt ainakin on puhdasta ja siistiä!

Tänään oltiin päivällä kultsin kanssa Turussa, pojalla oli ajotunti + prätkäkortin käsittelykoe – mä kävin sillä aikaa koluamassa Manhattanin Kirppis-Centerin. Siellä käydessä ei kyllä voi muuta kuin ihmetellä sitä tavaran hintaa laatuun nähden, vai miltä kuulostaa nukkaantunut Hennesin paita 2e?! Tai jostain saman ketjuliikkeen kulahtaneesta trikoomekosta melkein kymppi, tai Teema-astioista vähän enemmän kuin mitä uutena kaupassa joutuisi pulittamaan. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Meneekö tavara tosiaan kaupaksi tuollaisilla hinnoilla? Toisaalta tietysti tyhmähän ei ole se, joka pyytää, vaan se, joka maksaa… Mutta silti ihmetyttää kirpparimyyjien ajatusmaailma. Itse en vaivautuisi mitään ikivanhaa käytössä nukkakerroksen kerännyttä halpapaitaa edes kirppishyllylleni viemään, mitäpä kukaan sellaisella tekisi (paitsi ehkä jotain matonkudetta).

Kirpparikansastakin voisi satuilla muutaman sanasen, mutta ehkä on parempi jättää väliin. Yhden pyynnön kuitenkin esittäisin kirppisasiakkaille, lähinnä vanhemmille sellaisille: voisitteko mitenkään ottaa deodorantin osaksi päivittäistä hygieniaanne? Harvoin esimerkiksi kaupungilla leijuu hienhaju nenään, mutta kirppiksillä se on enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Joillakin ihmisillä toki hiki vain haisee dödöistä huolimatta, mutta enemmistöllä uskoisin sen olevan hallittavissa.

Pitkästä aikaa päivän asua blogin puolellakin, kuvaa klikkaamalla suurempi kuva sekä tarkemmat tiedot artikkeleista. Ei ole asuja tullut julkaistua täällä hetkeen, mutta siellä Flickrissä tosiaan on kaikki julkaisukelpoiset asut nähtävillä. Viime aikoina en tosin ole pukeutunut oikein muuten kuin kotivaatteisiin, julkiselle paikalle lähtiessäkin on pitänyt heittää päälle sitä mitä käden ulottuvilla on sattunut olemaan. Voi kunpa pian päästäisiin muuttamaan, jotta tämä matkalaukkujen ja muuttolaatikoiden keskellä asuminen päättyisi! Ensi viikolla toivottavasti päästään aloittamaan tavaroiden siirtäminen uuteen kämppään.

Huomenna hurautetaan pariksi päiväksi pois kotomaisemista, suuntana on tällä kertaa Keski-Suomi ja ihana opiskelukaupunkini Jyväskylä. En malta odottaa pääsyä fiilistelemään yhden suosikkikaupunkini tuulia – ja ennen kaikkea näkemään poikia, joiden kanssa tuli vietettyä useampi vuosi samoilla tunneilla IT-Dynamossa. Kavereiden treffaaminen saadaan sopivasti yhdistettyä paikalliseen tapahtumaan, nimittäin tulevana viikonloppuna Jyväskylässä on Muotipäivät! Syksyllä 2007 asuessani vielä Keski-Suomessa kävin kyseisessä tapahtumassa, nyt on mielenkiintoista nähdä miten touhu on muuttunut parin vuoden takaiseen verrattuna.

Herättiin aamulla kello seitsemän siihen, kun kimalainen lennähti avoimesta ikkunasta sisään pörisemään. Vedettiin verhot ikkunan eteen, josko se olisi tajunnut mennä samaa kautta ulos, mutta vielä mitä, siinä se surisi vielä parin tunnin kuluttuakin. Vasta ikkunan avaaminen tuuletusasentoa isommalle auttoi pörrinkäistä ymmärtämään miten päästä takaisin raittiiseen ulkoilmaan. Ylimääräinen herääminen aiheutti sen, ettei unimaailmasta olisi millään jaksanut herätä todellisuuteen, joten onnistuttiin koisimaan puolillepäivin.

Iltapäivällä kullalla oli C-teoriakoe katsastuskonttorilla, mä menin siksi aikaa Manhattanin Kirppis-Centerille kiertelemään. Etsiskelin lähinnä sopivaa farkkutakkia mielessä olevaan projektiin ja sellaisen löysinkin 2,5 euron hintaan. Lisäksi ostin äipälle eurolla söpöt punavalkoraitaiset shortsit, taisivat olla Nansoa jopa ja hintalapun mukaan käyttämättömät. Äiti hihitteli puhelimessa mun kuvailulle, kun soitin kysyäkseni nappaanko pökät mukaani.

Kultsin kokeen jälkeen ajettiin Ikeaan inspiroitumaan tuleva yhteinen koti mielessä. Tarvittaisiin kumpikin kivat simppelit työpöydät tietokoneille, toinen olohuoneeseen ja toinen makkariin. Mun koneen kanssa ei sinänsä ole ongelmaa, kun se menee aika pieneenkin tilaan, mutta kullan kaksi näyttöä vaativat jo vähän suuremman tilan. Onneksi ovat sentään littuskaisia näyttöjä eivätkä siis vie niin paljon tilaa. Niinalla on uusitussa huoneessaan tyylikäs pöytä, mutta taitaa tuollainen 140 x 70 cm -kokoinen pöytälevy olla meidän tulevaan kämppään turhan iso. Tyhjin käsin ei Ikeasta lähdetty, ideoiden lisäksi mukaan tarttui keittiövälineistöä – mm. sellainen omenan pilkkomiseen tarkoitettu vehje. Ehkä kätevintä ikinä!

Kotimatkalla poikettiin tulevassa asunnossamme allekirjoittamassa vuokrasopimus, nyt vuokralaisuus on siis virallisesti paperillakin. Siellä ollessa alkoi yhtäkkiä tulla vettä taivaasta kuin saavista kaatamalla, ja samaan aikaan kuitenkin paistoi aurinko. Tuloksena tietysti sateenkaari eikä edes vain yksi, vaan oikein kaksin kappalein! Yllä oleva kuva sateenkaarista on otettu tulevalla parvekkeellamme, eli tuollainen maisema meillä syyskuusta eteenpäin on.

Myös Kuisma-kissa tuli ihmettelemään sadetta, turvallisesti tädin sylistä kylläkin.

Tämä päivä meni jotenkin ihan kamalan äkkiä, nytkin kello tikittää kovaa vauhtia jo kohti uutta vuorokautta. Älyttömän nopeasti aika kyllä kuluukin, vaikkei ole töissä eikä mitään. Kotiutumisesta on tänään tasan kuukausi, toisaalta taas tuntuu kuin siitä olisi ikuisuus. Kuukauden aikana olen täyttänyt varmaan 10-15 työhakemusta, joista yhdestäkään ei ole kuulunut mitään. Ottaisi nyt joku mut edes osa-aikatöihin, että saisi vähän jotain rutiinia tähän elämään.

Death Cab For Cutie – Narrow Stairs [2008]

Tällä viikolla on riittänyt siinä määrin kaikkea säpinää, etten ole blogin parissa ehtinyt viettää muutamaa minuuttia kauempaa. Väliä kotikoti-Turku on tullut aika tehokkaasti sahattua, nyt hengaillaan ainakin huomisiltaan asti Turussa. Viime viikkoon palaan muutaman kuvan verran, kun kävin siskon kanssa yksillä rippikahvitteluilla. Mä olen tunnetusti 100 % kissaihminen, mutta tämän perheen koira Zorro on kyllä suloinen tapaus. Häntä heiluu iloisesti ja rapsutus kelpaa paremmin kuin hyvin. Kahvipöydässä (ei siis ollut mikään ns. virallinen tilaisuus) oli hassua, kun Zorro mönki pöydän alle ja istahti mun jalkojen juureen ihmettelemään.

Sunnuntaiaamupäivän olin tosiaan Desthean kanssa kirppiksellä myymässä, joku 7 h siellä tuli kökötettyä. Keli oli pilvinen ja aika viileäkin, puolenpäivän jälkeen vasta alkoi lämmetä. Kahdeksan maissa alkoi olla niin vilu, että oli pakko napata myyntikasasta pari pitkähihaista paitaa… En mä edes ollut tajunnut varautua takilla, kun säätiedotus näytti niin hyvältä. Pöh. Myyntimenestys ei ollut päätähuimaavaa, mutta muutaman kympin sentään jäin voiton puolelle. Pääasia, että paikkamaksun sai tienattua ja että jotkut artikkelit löysivät uuden kodin. Pääkallosandaalit vaihtoivat omistajaa, ruskeat kengät jäivät odottamaan seuraavaa kirppiskertaa. Lajittelin jo tavarat kierrätys- ja kirppiskasoihin, jotka roudaan lähitulevaisuudessa oikeisiin osoitteisiin.

Alkuviikosta sisko ilahdutti läsnäolollaan Turussa, ja maanantaina iltasella lähdettiin käymään yksillä (tai ehkä kaksillakin). Piipahdettiin KOP-kolmiossa vähän ennen kauppojen sulkemisaikaa, sisko teki pari löytöä mutta itse ostin pelkästään paketin varrettomia sukkia. Torin laitamilta suunnattiin askeleemme Aurajoen rantaan Cindylle, jossa viilenevän illan vaikutuksesta juotiin lämpimät juomat. Kaakao kermavaahdolla maksoi vain kaksi euroa ja oli hyvää, suosittelen! Cindyltä tassuteltiin vielä Edisoniin, jossa join lasin punaviiniä Kimblen ohessa. Tuttujakin oli liikenteessä, mikäs sen mukavampaa.

Kerrottavaa olisi vielä paljon lisääkin, mutta nyt on pakko jättää tietokone rauhaan hetkeksi ja suunnata jokirantaan paatteja katsomaan. Oheisohjelmaa näyttäisi riittävän, esimerkiksi parinkymmenen minuutin kuluttua aloittaa Laivaston Soittokunta. Sitä voisi vaikka mennä kuuntelemaan hetkeksi.

Haloo Helsinki! – Haloo Helsinki! [2008]

Päivät senkun jatkavat katoamistaan. Äiti & iskä tulivat reissultaan, tänään illalla suunnataan kullan kanssa takaisin mun luokse Turkuun. Heti sen jälkeen kun ollaan saunottu, uitu ja ehkä grillattukin… Keli ainakin on mitä mahtavin jokaiseen noista! Toivottavasti samanlainen ilma jatkuu huomenna, kun olisi tarkoitus mennä Desthean kanssa kirpparille myymään aamupäiväksi. Pakkasin tänään myytävät romppeet autoon, kyllä niitä tulikin aikamoinen määrä. Ei siis muuta kuin tervetuloa jokainen kynnelle kykenevä huomisaamuna Länsikeskukseen Kodin Ykkösen parkkipaikalle tutkailemaan tarjontaa! Hinnat ovat pääasiassa 0-2e, joitakin vähän kalliimpia artikkelejakin (mm. nämä kengät sekä vähän käytettyjä farkkuja) tosin löytyy.

Värjäsin eilen illalla hiukset. Paketin mukaan väri oli tummanvaalea, mutta ainakin mun päässä todellisuus oli hieman toinen. Vaikutusaikana mönjä näytti lähinnä hevosen kesäkakalta (eli vihertävää kun heppa pääsee taas syömään tuoretta ruohoa) eikä väri siitä sen enempää muuttunut, kun tukka oli huuhdeltu ja kuivunut. Joissain kohdin näkyy edelleen kevyesti vihertävää sävyä, muuten väri on ihan ok. Tosi tummalta tämä kyllä tuntuu, kun oli ehtinyt tottua vaaleampaan, mutta ehkä mä selviän toistaiseksi. Kuvassa näkyy uuden kuontalon lisäksi äitin ja mun yhteinen ostos viime viikolta, turkoosit Iberon aurinkolasit oli -50 % Citymarketissa. Hintaa laseille jäi muistaakseni kuuden euron paikkeilla.

Käytiin iltapäivällä äipän kanssa kaupassa, jätskialtaalla suoritetun lyhyen harkinnan jälkeen päädyin testaamaan mangomelonituutin. Mangomeloni oli mun suosikkijätski joskus pentuna, harmittaa vieläkin kun niiden mangomelonipikareiden valmistus lopetettiin. Onneksi kyseistä makua saa nykyään Pingviinituutin lisäksi myös irtojäätelön muodossa. Tuosta tuutista taisi kyllä tulla yksi mun tämän kesän lemppareista… Sillä aikaa kun mä häärin kirppisromppeiden kanssa, kulta leikkasi ruohoa ja onnistui käräyttämään itsensä auringossa. Kivat rajat tuli paidasta:

Nyt saunan lauteille ja sitten molskahdus uima-altaaseen!