AvainsanaSuomi Design

Häistä on kyllä tulossa juttua vielä lisää, kunhan saisin inspiraation naputella loput tekstit kasaan. Sillä välin ajattelin heittää eetteriin vaihteeksi muutaman asukuvan, edellinen kerta oli elokuussa eli hetki on silläkin saralla jo ehtinyt vierähtää. Saattaa tosin olla, että nyt vasta pitkä tauko tulee kun – noh, tiedätte kyllä – valo on mitä on.

Lokakuun alkupuoli oli suht lämmin, syksyä todellakin parhaimmillaan siis. Kesän jälkeen oli aika kaivaa sukkikset esiin ja taisinkin hyvin pitkälti viilettää lokakuun sukkahoususankarina. Yllä perusduunipäivän asu sekä naamavärkin pikaparannus vaahteranlehden taakse piiloutumalla. Raitapaita on Marimekon Tasaraitaa, lähes puhkikulutetut Vilan vakosamettishortsit löysin joskus Rauman Studio25:sta kympillä. Korvissa hopeiset toisen käden aurinkokorvikset, konjakkinen vyö H&M men. Jalassa ikivanhat luumusukkikset H&M, villasäärystimet pitsinauhalla c04 Luomus sekä mintunväriset varrettomat Converset, jotka hankin kakkoskengiksi häihin.

Tällaisella asulla olin liikenteessä lokakuun alussa Helsingissä. Coston nahkalätsä on edelleen pop, Syster P:n harmaan huipun jättihuivin tilasin Acolythin alesta kesällä. Shanan toppi on tuliainen Espanjasta, Samujin bleiseri löytyi kesällä huikealla -70 % lätkällä varustettuna. Loistohankinta, joka taipuu mennen tullen niin arkeen kuin juhlaan! Lindexin mustat pökät ovat niin ikään alehankinta, lahkeissa on takana puoleen pohkeeseen hopeiset vetoketjut. Korvikset by sisko, sormus Kalevalakoru, rannekello Axcent. Jalassa tässäkin minttuiset Converset.

Kolmannessa asussa on siinäkin pari kesän uutta juttua, tämähän alkaa vaikuttaa siltä kuin olisin laittanut koko garderobin uusiksi kerralla… Omat tavat entistäkin tarkemmin syyniin siis. Trikoinen jakku turkooseilla yksityiskohdilla on Vero Modan ja löytyi Stockan alesta. Liukuvärjätyt sukkikset ovat nekin aleostos, Lindexiltä tällä kertaa. Korvikset ovat siskon tekemät avainkorvikset, jalassa mustat varrettomat Converset parin vuoden takaa. Innocent-merkkisen mekon tilasin EMP:ltä ja se on nopeasti lunastanut paikkansa ns. luottomekkona.

Silloin kun en tiedä mitä laittaisin päälle, päädyn useimmiten tähän mekkoon. Mekko on älyttömän mukava päällä, materiaali on paksuhkoa trikoota. Noin muuten se ei sinänsä ole kovinkaan mielenkiintoinen vaatekappale, mutta selkäosan kolmion muotoinen pitsiosa nostaa kiinnostavuuden heti usealla pykälällä ylöspäin. Toimii!

Samuli Putro – Tavalliset hautajaiset [2012]

Olen viime kuukausina ollut kaikkea muuta kuin ahkera postaamaan mitään vaate- tai tyylijuttuja, edellinen päivän asukin näkyy olevan vielä kovin lumisateinen. Mietin tosin tuossa yhtenä päivänä, että kuluneena kesänä olen kuvauttanut asujani ylipäänsä vähän – lähinnä koska aamulla kukaan ei ole kuvaamassa ja töistä tullessa ulkomuotoni on pyöräilyn jäljiltä vähintäänkin räjähtänyt. Toinen syy saattaa olla siinä, että on ollut aika helteistä ja useimmiten vain kaivan jotkut satunnaiset releet vaatekaapista. Näin syksyn lähestyessä pukeutuminen on alkanut tuntua mielekkäämmältä, kun saa jo vähän miettiä useampia kerroksia. Mielessä on ollut mm. mustan eri sävyt, viininpunainen sekä harmaa (ah mitä väri-ilottelua!); onneksi garderobista löytyy valmiiksi suunnilleen kaikkea.

Tässäpä yksi asu heinäkuiselta perjantailta, kun olin menossa viettämään tyttöjen iltaa:

Sekä toppi että epäsymmetrisellä helmalla varustettu maksihame ovat tämän kesän alelöytöjä Busstopista Raumalta, kummankin lapussa lukee R/H. En ole käyttänyt pitkiä helmoja vuosiin, ehkä siksi tuo tuntuu niin raikkaalta ja olenkin todella syvästi ihastunut tuohon hameeseen. Myös toppi on aivan mahtava: sen väri on mielenkiintoinen ja materiaali tuntuu kivalta ihoa vasten. Vagabondin kengät ovat viime syksyltä ja saatu kiitoksena blogiyhteistyöstä.

Tämä asu koostui pitkälti uusista ja vanhoista suosikeista. Fashionologyn sulkakorvikset ovat ehdottomasti yhdet lemppareimmista korviksista ikinä. Kaulaa koristavan ketjuröykkiön tilasin keväällä pitkään sitä himoittuani, taiteilijana kotimainen gTIE. Olen ihan in lööv noihin gTIEn juttuihin, suosittelen lämpimästi tutustumaan merkin valikoimaan. Niskan takana tuossa on siis nahkainen kiinnitysosa, joka kruunaa Dekolttiketjun täydellisyyden. Vasemmassa kädessä istuu kihlasormusta seuraavana Kalevalakorun sormus, pitkäaikaisia lemppareita sekin.

Seuraavalla kerralla mahdollisesti jonkun sortin koostetta kesän suosikkiasuista, jos vain saan aikaiseksi toteuttaa sen. Kaikki kuluneen vuoden asukuvat pääsee toki tsekkaamaan Flickristä vaikka saman tien.

Juhannusterveiset tien päältä! Vietetään kaveriporukalla tänä vuonna vähän erilaista juhannusta ja huristellaan parhaillaan 8-tietä kohti pohjoista. Jännä nähdä minkälaista Lapissa on kesällä, valoisaa ainakin. ;) Olen tämän viikon ollut kesälomalla ja nyt alkaa vihdoin olla lomafiilis kohdallaan. Onneksi on vielä monta viikkoa edessä.

Jatketaan kuitenkin reissusta myöhemmin, hypätään sen sijaan taas tuonne toukokuulle ja Turku Design Festivalin lauantaihin. Tein silloin pari erinomaista hankintaa, jotka ajattelin blogissakin nyt esitellä oikein kuvien kera. Ekasta kuvasta kiitos seuralaiselleni Mialle!

Ensimmäiset ostokset tein heti alkuun Fashion Stock Sales -tapahtumassa, ei liene yllätys että myyjänä oli jälleen kerran kotimaista suunnittelua edustava Lumi. Mustaa pienempää olkalaukkua mulla ei ennestään ollut ja se on kyllä osoittautunut nyt jo loistohankinnaksi. Näyttää pieneltä mutta imee kitaansa mukavan määrän tavaraa – järjestelmäkamerakin mahtuu! Yritin netistä kaivaa lisäinfoa veskasta, mutta samanlainen Bob löytyi ainoastaan Mhann syksy/talvi 2011 -mallistosta ja tuossa mun laukussa on tosiaan Lumin logo alareunassa. Joka tapauksessa toimiva ja just omaan tyyliini istuva laukku.

Toinen hankinta VPK-talolta tuli todella tarpeeseen, pyöräilykypärän alle passelin raitapannan eteeni toi SUPERYELLOW. Tähän saakka olen käyttänyt kypärän alla tarvittaessa jenkkihuivia tai pipoa, jotka ovat kummatkin vähän epäkäytännöllisiä. Sopivan napakka trikoopanta on pehmoinen ja pysyy hyvin päässä, varmasti oivallinen myös lenkkeilyyn jos sille polulle satun vilpoisella kelillä lähtemään.

Viimeisenä festivaalin pakko-ostos, tapahtuman kangaskassi hauskalla “Varför Paris, vi har ju Åbo” -tekstillä. Tämä iski saman tien kun näin kuvan Facebookissa, pari kertaa kävin kyselemässä Vähätorin kontilla ja aina kassit oli myyty loppuun. Onneksi sain lopulta omani, sitä kantaessa ei vaan voi olla hymyilemättä!

Lupasin palata aiheeseen häämekko, joten kaikki mekkointoilijat huomio: tää ois nyt teille! Vaikka siviilisäädyn vaihtamisen virallinen osuus oli vain ohikiitävä hetki ja tärkeämpää on ehdottomasti varsinainen hääjuhla ensi syksynä, halusin kuitenkin pukeutua maistraattiin asianmukaisesti. Mikään yhden kerran juhlakolttu ei ollut vaihtoehto, joten päätin hommata kivan mekon, jolle löytyy taatusti käyttöä myös jatkossa. Omalle päärynäkropalleni imartelevin mekkomalli korostaa pientä yläosaa ja piilottaa leveän alaosan, siispä aloin vilkuilla kunnon kellomekkojen suuntaan. Kuin tilauksesta Nelliina vinkkasi blogissaan Olivia Rougen alekoodista, selvä vinkki että mun oli aika toimia. :)

Pähkäilin tovin eri mallien ja kuosien välillä, kunnes päädyin punaiseen sydänkuosiseen kellomekkoon hihoilla – mikä muu nyt voisi olla osuvampi yhdistelmä kun menee joulun alla naimisiin?! Muutaman viikon päästä mekkopaketti kolahti postiluukusta ja oi että, miten syvään huokaisin ihastuksesta. Niin kaunis, upea ja täy-del-li-nen. ♥ Koko ei tosin natsannut ekalla kerralla, mutta sain kerrassaan erinomaista palvelua ja uusi oikean kokoinen mekko ehti perille hyvissä ajoin ennen h-hetkeä. Iso kiitos siis Olivia Rougen suuntaan!

Hääpäivänä laitoin mekon alle Hell Bunnyn valkoisen tyllihameen, joka toi muhkeutta niin paljon että hyvä kun mahduin autoon istumaan. Mutta oikein kauniisti hulmui helma alustyllin kanssa! Jouluviikolla koekäytin mekon sitten arkisemmissa olosuhteissa, toisin sanoen vietin siinä suunnilleen koko joulun. Viimeisessä kuvassa mekko on osana tapaninpäivän sukulounaalla päällä ollutta asua, ilman tyllihametta ja irtohihojen (Pieces), paksujen bambusukkisten (Norlyn) sekä prätkäbuutsien (Vagabond) kanssa. Loistavasti toimii näinkin, seuraavaksi koitan saada mekon asustettua toimistolle sopivaksi.

Rakastan sydänmekkoani ihan kympillä ja epäilen suuresti, ettei se jää ainoaksi hankinnaksi Olivia Rougen putiikista… Jose ♥ kellomekot

(Ekan kuvaparin ikuisti Mia; tapaninpäivänä kameran takana oli puoliskoni.)

Nonstop – POP-direktiivi [2000]

Lokakuun alkupuolella meillä oli työporukalla piknik-risteily, menomatka luennointia ym. ja paluumatka syömistä & juomista. Silja Europan lounasbuffet oli ruuan puolesta erinomainen, puolitoista tuntia vaan ei meinannut riittää kun iso osa ajasta meni jonottamiseen. Ruokailun jälkeen sakki jatkoi tunnelman keventämistä humppabaarin puolella, mä käväisin ähkystä selvittyäni tsekkaamassa putiikit.

Vaatepuolella tuli yllättäen vastaan läjä kotimaisen Coston hattuja, joita olen aiemminkin katsellut sillä silmällä. Täydellinen combo (ruskea nahka + valkoinen tupsu) yhdistettynä parikymppiä edullisempaan hintalappuun saivat lopulta mut kiikuttamaan lätsän kassalle – ja onneksi näin! Costo Kombai piristää huonointakin aamua ja viimeinen vilkaisu peiliin on aina siedettävä, kun päässä keikkuu ehkä maailman siistein nahkahattu.

On muuten sen kokoinen lätsä, että pienempi possupullero mahtuu piiloon just ja just.

Toinen lokakuun alussa vaatekaappiin muuttanut ihanuus on Samujin raitapaita, jonka takia vaivauduin eräänä aamuna piipahtamaan kaupungilla keltaisten muovikassien aikaan. Rova Shirt on osoittautunut samanlaiseksi hyvänmielenhankinnaksi kuin nahkalätsäkin, raitapaidassa on vaan niin hyvä olla + harmaat raidat sopivat about kaiken kanssa yhteen. Ihastukseni Samujiin on selkeästi leimahtamassa oikein kunnon roihuun…

Kaupunkifestarointi-illan jälkeisenä lauantaipäivänä lähdimme porukalla käymään Tampereen keskustassa, halusin ehdottomasti poiketa Tampere-suosikissani Design Boulevardissa. Ihastelin silloin elokuun avajaisissa herkullisia keittiöpyyhkeitä ja nyt vihdoin hain meille omat Scholten & Baijings for Hay pyyhkeet. Nam mitä neonvärejä! Parin kauppapysähdyksen ohessa ehdimme viettää tovin myös matkan varrelle osuneessa leikkipuistossa, sakkimme nuorin kipitti innoissaan kohteesta toiseen ja me “vanhukset” katseltiin hymyillen sitä riemun määrää.

Syksyssä parasta on aurinkoiset syyspäivät, jotka ovat olleet valitettavan harvassa ainakin tänä syksynä. Tuo valo on jotain aivan käsittämätöntä! Ja joo, aika ihana on kuvassa oleva tyyppikin. Oma hymykuoppaäijelini, jonka kanssa tuli justiinsa kuluneella viikolla neljä vuotta yhdessäoloa täyteen. ♥

Meillä oli ajatuksena mennä tutustumaan paljon kehuttuun Kahvila Runoon, mutta siellä olikin alkamassa joku yksityistilaisuus. Onneksi samalla kadulla oli myös vanha tuttu Vohvelikahvila, joka pelasti janoisen porukkamme. Lakritsivohveli on ihan paras!

Enter Shikari – Take To The Skies [2007]