AvainsanaThumbs up!

5.1.2014
17:21

Ilmeisesti olin ollut aika kiltti

Jouluahdistukseni vaikutti lahjojen hankintaan siinä mielessä, että lähipiirille annetut paketit sisälsivät tänä jouluna enimmäkseen muuta kuin tavaraa: lahjakortteja, syötävää, juotavaa. Kodin tavarapaljouden keskellä omat lahjatoiveeni olivat aika samanlaisia enkä välttämättä olisi tarvinnut lahjoja lainkaan. Kuitenkin jopa pieneltä toivelistaltani toteutui pari juttua: tamperelaisilta saimme pullon Blossaa, ulkoisen Buffalon sekä The Soundsin levyn ostin itse itselleni. Aattona paketteja ei ollut liikaa ja niissäkin iloksemme paljon herkkuja tai käyttötavaraa. Ihan kaikki lahjat eivät kuviin eksyneet, mutta tällaista kaikkea paketeista paljastui.

Herkkuja ja geokätköilyä

Olen toivonut tuollaista leivontapurkkia sekä kuumaan maitoon sulatettavaa suklaalusikkaa, nyt sain molemmat samalla kertaa! Purkin aineksista tulee brownie, saas nähdä koska tartun toimeen ja leipaisen kyseistä suklaaherkkua. Kustavin Käsityökylän karpalomarmeladi on jo tuhottu – oli älyttömän hyvää! Koostumus oli täydellinen ja karpalon kirpsakkuuden ansiosta pala ei ollut äklömakea kuten marmeladi usein on. Sinipallollinen pahvipaketti taas sisältää kotitekoista maapähkinä-rusina-suklaata, joka sai about kaikki meidän lahjat tuoksumaan suklaalle. Nam.

Siskolta sain lahjan todellakin tarpeeseen, nimittäin geokätköilytarpeeseen. Otsalamppu on aivan must pimeään aikaan kätköillessä ja lisäksi paketissa oli pieni Marimekko-pussukka (reissaajille), lyijykyniä (loggaamiseen) sekä huulirasva (ulkoilmassa huulet kuivuu). Violetti tuubi on Yves Rocherin laventelista jalkavoidetta. Raitapurkki yllätti mut täysin, joskin olin siitä hyvin iloissani ja se löysikin heti paikkansa joulunpyhinä kasatussa uudessa kotitoimistossani kynäpurkkina.

Kotijuttuja

Kotiin saimme toivottuja Luhdan käsipyyhkeitä, tykkään tuosta siksak-kuviosta ja siniturkoosi väri on myös kiva. Hauska kenkäaiheinen keittiöpyyhe on kotimaisen PaaPii Designin. Possunuolija taitaa olla meidän keittiössä jo kolmas samanlainen, vaan haitanneeko tuo. Aattoiltana kuusen alla olleiden lahjojen avaamisen jälkeen äiti tempaisi jostain varastoistaan vielä yhden hyvin toivotun paketin, nimittäin sauvasekoittimen. Uuu nyt pääsen tekemään keittiössä vaikka mitä herkkuja!

Teetä ja sympatiaa

Teetä löytyi lahjakääreistä tänäkin jouluna, jei. Tumma paketti on minttusuklaista mustaa teetä ja hopeassa pussissa on turkulaisen Teepolun wulong-teetä Mae Salong Si Ji Chun. Täytyykin muuten joku kerta pistäytyä Humalistonkadulla sijaitsevassa Teepolussa, kun en ole siellä vielä koskaan käynyt. Pörrösukkia en ole tainnut lapsuuden jälkeen joululahjaksi, joten hihkuin kun löysin nimelläni varustetusta paketista mustavalkoraidalliset Nanson sukat. Käytän pörrösukkia näin talviaikaan lähes päivittäin (nytkin jalassa) ja kaikki vanhat alkavat vuosien käytön jälkeen olla aikamoisen kulahtaneita. Neljäs asia kuvassa on tuollainen pieni pellavan värinen pussukka, jossa on etupuolella possuja ja takana pari muuta eläintä. Possufani tykkää!

Saana ja Olli: Villi Pohjola

Saanan ja Ollin jättityynyn (60×80 cm) saimme käyttöömme jo ennen joulua. Äiti tahtoi ostaa sen meille joululahjaksi ja kävin Turku Design Now! -joulumyyjäisissä itse valitsemassa sopivan yksilön. Ihastuin tuohon turkulaisen suunnittelijakaksikon viime syksynä esittelemään Villi pohjola -kuosiin kertalaakista ja tiesin, että jotain mallistosta tahdon kotiinkin. Jättityynylle oli tarvetta, joten vaikeimmaksi projektissa osoittautui värin valinta – ovat niin kauniita kaikki kolme! Päädyin lopulta mustaan tyynyyn valkoisilla kuvioilla ja lisäksi hankin vihreät kuviot valkoisella pohjalla keittiöpyyhkeenä. Ehkäpä jossain kohtaa sorrun vielä valkoiseen mustilla kuvioilla esimerkiksi kangaspussukan muodossa.

DHT – Listen To Your Heart [2005]

23.12.2013
22:38

Häävalokuvauksesta ja juhla-asuista

Joulun alla saimme viimein syyskuisten häidemme kiitoskortit matkaan, joten hääaihe alkaa olla taputeltu. Kiitoskortit ilmeisesti kuuluisi lähettää noin kuukauden kuluessa juhlasta, mutta milloinka allekirjoittanut olisi jossain asiassa ollut ajoissa… Jep, ei ollut poikkeus tämäkään. Toisaalta venyttäminen oli ihan hyväkin juttu, sillä nyt pystyimme kätevästi toivottamaan kaikille hyvät joulut samaan syssyyn. Paitsi ettei ihan kaikkia kortteja ole vielä toimitettu perille asti, mutta joulunpyhinä saadaan toivottavasti suurin osa annettua, ja josko tämän vuoden puolella loputkin kuoret löytäisivät perille.




Niin, siitä hääkuvauksesta. Suunnittelujen alkuvaiheessa mietin raaskiko tuota lohkaista budjetista osan ihan oikeaa valokuvaajaa varten, kun ajatuksissa oli kuitenkin hyvin simppelit kinkerit. Tammikuussa häämessuilla vieraillessani aloin pohtia asiaa tarkemmin: mikä voisi olla parempi syy hankkia kuvaaja paikalle kuin hääkemut? Paljon vaikutti varmasti se, että tapasin messuilla valokuvaajan, jonka kansiot olivat täynnä juuri sellaisia kuvia kuin itse pyrin ottamaan (parempia toki, koska ammattilainen vs. harrastelija). Ja kun äijelini vielä suostui muutokseen mukisematta, niin jo lähti viestiä JS Disainin Jerelle.

Päivä lyötiin lukkoon ja kesän vaihtuessa syksyyn poikkesimme Jeren studiolla jutskailemassa päivän kulusta. Kuvista meillä ei tainnut olla antaa mitään sen kummempaa ohjeistusta, luotettiin vaan että homma kyllä hoituu. Juhlapäivänä treffasimme Kalliopohjalla ennen vieraiden tuloa ja kävimme ottamassa potrettikuvia muutamassa eri lokaatiossa. Kirkas auringonpaiste vähän häiritsi, mutta kyllä vaan näistäkin naamoista onnistui saamaan ihan kelpo otoksia! Juhlissa Jere oli mukana siihen asti, että häävalssi oli saatu tanssittua, ja sulautui hääväkeen kuin kala veteen. Moni vieras kommentoikin, ettei havainnut kuvaajaa kuin vasta sulkimen räpsähtäessä. :)


Olin varautunut odottamaan valmiita kuvia parisen viikkoa, mutta yllätykseksi Jere toimitti kuvat jo häälauantaita seuraavana perjantaina. Sain muistitikullisen kuvia tyylikkäästi kukkapuskaan verhottuna, kympin palvelua viimeiseen asti siis. Jännityksellä selasin työkaverin kanssa kuvat saman tien läpi ja huokaisin – sitä saimme mitä tilasimme. Mukana oli niin värillisiä kuin mustavalkoisia ruutuja, kauniita sävyjä ja miellyttävää bokehia. Parasta oli nähdä ikuistettuna rakkaat ihmiset, suut hymyssä ja naurua silmissä. Eikä muuten harmita yhtään, että korjattiin hääbudjettia valokuvaajan verran! JS Disain saa lämpimät suosittelut täältä suunnalta, Jere on paitsi loistava valokuvaaja myös muuten huippu tyyppi.


Ja hei vielä sepustus meidän häälookeista, kun ne nyt näissä kuvissa ovat niin sopivasti esillä.

En aluksi ollut varma laittaisinko maistraattimekkoni vai kehittelisinkö jotain muuta. Joidenkin kymmenien inspiraatiokuvien jälkeen päädyin lopulta valkoiseen pitsiin, niin morsmaikkumaista kuin se olisikin. Olin haaveillut useamman vuoden Vivien of Hollowayn kellomekosta, joten laitoin sellaisen tilaukseen merkin verkkokaupasta. Törmättyäni tähän kuvaan keksin keventää liiallista morsiuslookia mustilla asusteilla: vyötärölle solmin mamman jäämistöstä löytyneen huivin ja käsiin sujahti siskolta lainatut pitsihanskat. Minttuiset kiilakorot ovat lempimerkkini Vagabondin alesta, varakenkinä mulla oli niin ikään mintunväriset varrettomat Converse All Starit. Korvissa killui joskus Raumalta ostetut sydänpossut.

Sulhasen asu mätsättiin mun kenkien värisellä kauluspaidalla (huippulöytö Sokoksen alelaarista) ja viimeisteltiin liivillä (Brothers) sekä rusetilla (H&M). Housut olivat kaapissa valmiiksi, kengiksi äijeli valitsi rennot liituraitaiset tennarit. Conversejakin kyllä testattiin, mutta ne eivät valitettavasti ukkoni menninkäisjalkoihin sopineet.


Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen juhla-asuihimme. Ainoa mitä ehkä näin jälkikäteen valitsisin toisin on tuo mekko, se kun ei ollut kaikista imartelevin ei-fiftarimalliselle kropalleni. Jouduin ottamaan isomman koon, jotta vyötärönympärys riittäisi, minkä seurauksena rintamuksen kohdalle olisi saanut tunkea Emboa ihan kunnolla, jotta se olisi istunut hyvin. Onneksi on ompelutaitoinen äiti, joka sekä pienensi yläosaa että lyhensi helmaa hivenen järkevämmäksi. No tiedänpähän ainakin, että voin lopettaa tulevat haaveilut Vivienin mekosta tähän paikkaan. ;)

(Kuvat: JS Disain)

Hanson – Snowed In [1997]

8.11.2013
23:02

Syyshäiden tarjoilut

Nyt olisi vuorossa jälleen hääasiaa, tarkemmin ottaen syyskuisten häidemme juoma- ja ruokapuolen esittely. Pitopalvelun hoiti nousiaislainen Pikkasen Purtavaa, jolta päädyin pyytämään tarjouksen netistä löytämieni positiivisten kokemusten perusteella. Mita tarjouksia ei lopulta edes tarvittu, sillä PP:n palvelut sai kätevästi ikään kuin paketissa juhlapaikkamme Kalliopohjan kanssa.

Alkumalja

Aloitetaan alkumaljasta. Maistelimme pitkin kesää eri kuohuviinejä, joista yritimme löytää sen meille parhaimman. Jossain kohtaa äiti heitti idean alkoholittomasta maljasta, kesän marjasadon jäljiltä kun oli hyvä varasto kotimehuja. Asiaa pohdittuamme päätimme unohtaa kuoharit ja alkumaljaksi tuli oma sekoitus punaherukka- ja puolukkamehua, Rainbow:n alkoholitonta omenasiideriä sekä kivennäisvettä. Olin testaillut pari eri versiota sekoitussuhteista ja juhlapäivänä työkaverini K otti boolin valmistamisen kontolleen mun suurpiirteisten ohjeiden perusteella. Malja oli varsinainen menestys! Se sai kehuja joka suunnalta ja juomapöytään laitettu ekstrakannullinen katosi nopsaan. Ehdoton plussa holittomassa alkujuomassa oli se, että kaikki pystyivät juomaan samaa eikä tarvinnut sählätä eri versioiden kanssa. Tämän seurauksena täydet lasit myös voitiin laittaa suoraan pöytiin odottamaan vieraita, jolloin ne tulivat kivasti osaksi kattausta.

Viljaa noutopöydässä
Salaatit
Lämmin ruoka
Iittalan Allas oransseilla kynttilöillä

Ruokailu toteutettiin noutopöytänä, joka oli sijoitettu eteisen yhteydessä olevaan kahviotilaan. Pöydän koristelusta vastasi pitopalvelu, meiltä ei tullut muuta kuin lasipurkillinen viljaa, omenoita sekä kuvissakin näkyvä Iittalan valurautainen Allas-kynttelikkö oransseilla kynttilöillä. Ruokapöydän look oli mielestäni oikein onnistunut ja sinne tänne nakatut omput kruunasivat kokonaisuuden. Naureskelimme tosin jo perjantaina paikkaa koristellessamme, että aikamoiset sadonkorjuujuhlat kekkereistämme näytti ulkomuotonsa puolesta tulevan…

Syyshäiden menu

Vihersalaatti & lisukkeet (feta, oliivit, marinoitu punasipuli, krutongit)
Hedelmäinen salaatti (kahta eri melonia, viikunaa, kirsikoita)
Yrttinen perunasalaatti
Konjakkilohi

Possufile
Lihapullat
Sienikääryleet
Uunijuurekset
Valkosipulikermaperunat
Keitetyt perunat

Ruokiin olimme todella tyytyväisiä, Pikkasen Purtavaa oli juuri sellainen kuin toivoimme. Hyvää ja aika tavallista, muttei kuitenkaan tylsää ruokaa kauden aineksista – toimii! Siihen kun vielä lisäsi paikalliselta tuottajalta tulleet salaatit, itse tehdyt leivät ja monipuolisen salaattikombinaation (vihersalaatti + usein mielipiteitä herättävät ainesosat erikseen), niin ei olisi voinut paremmin osua kohdilleen. Pikkasen Purtavaa oli myös budjettiimme (alle 30 e/hlö) oikein sopiva, joten hinta-/laatusuhteesta ehdottomasti iso peukku ylös!

Juomapöydän oheissälä
Viiniteline

Hääjuomat kävimme hakemassa kesällä lahden toiselta puolen. Suurimman osan tilasin kätevästi preorderilla, ainoastaan siiderit ostimme laivan Tax Freesta. Ennen matkaa vietin useamman tovin netissä vertaillessani muiden kertomia juhliensa juomamääriä, se oli ehkä yksi hääjärjestelyiden hankalimmista päätöksistä. Tällaisen setin me sitten kannoimme kotiin:

Olut: 12x Sandels Premium Beer 24*33 cl
Siideri: 8x Somersby Cider (4x Apple, 2x Pear, 1x Blackberry, 1x Citrus Fruit) 24*33 cl
Lonkero: 5x Hartwall Gin Long Drink 24*33 cl
Punaviini: 4x Espiritu Cabernet-Carmenere 300 cl
Valkoviini: 3x Espiritu Chile-Gewürztraminen 300 cl

Mahdollisia juojia kemuissa oli noin 60, minkä lisäksi bändille oli varattu muutama laatikko olutta. Ruokailun yhteydessä juomapöydässä oli viiniä ja olutta, muut juomat tulivat tarjolle kahvin jälkeen. Pääsimme yllättävän hyvin juomista eroon, kun annoimme jokaiselle kuudelle bändiläiselle oman Sandels-keissinsä mukaan sekä kehotimme kaikkia ottamaan lähtiessään muutaman tölkin matka- tai kotievääksi. Olutta ja lonkeroa jäi yksi kokonainen laatikko kumpaakin, omena- ja päärynäsiideriä kumpaakin yksi laatikko + muutama tölkki päälle, viiniä kaksi avattua BIBiä kumpaakin. Ei siis tullut vaikeuksia sijoittaa jääneitä juomia lähipiiriin ja viimeisetkin BIBin rippeet on suunnitelmissa tuhota ensi viikolla.

Vesikannut olivat pöydissä ja juomapöydässä oli tarjolla alkoholijuomien lisäksi herukkamehua, simaa sekä kivennäisvettä. Kuvassakin näkyvän viinitonkkatelineen teki iskä, materiaalina 10 vuotta sitten isovanhempieni ex-talon pihalta kaadettu koivu. Koristelu hoidettiin luonnon antimin, viinitelineessä oli ruusunmarjapensaan oksia ja pöydällä risteili tummanpunaista villiviiniä. Lisäksi holittomien juomien yhteydessä oli musta- ja oranssivalkoraidallisia paperipillejä (Happy Monday) lasipurkissa sekä kotikotoa löydetty teemaan sopiva oranssi kynttilä mustalla pikkulautasella.

Kahvikupit
Hääkakut

Kahviliinojen kanssa ehdin tuskailla monet kerrat, kunnes viikkoa ennen h-hetkeä voittajaksi päätyi Tiimarin oranssit ja mustat servettipaketit. Kakut olivat pitopalvelun tuotoksia ja niitä oli kahta erilaista. Suklaisesta kakusta toivoimme omenaista, sokerikuorrutteisen kakun suhteen ainoa toive taisi olla väri. Suklaaversio oli hyvä mutta hieman kuiva, seuraavana päivänä oikeastaan vielä parempi. Valkoisen kakun sisällä oli kai mustikkaa (apua mä en muista enää!) ja se vaikutti olevan vieraiden suosikki, sen verran vähän sitä jäi kotiinviemisiksi. Leikkasimme kakkua yhdessä kuten asiaan kuuluu, mutta polkaisut jäivät sikseen, koska perheen pomottajan rooli on ollut selvä jo vuosia (terv. kers. Karoliina). ;)

Karkkitötteröt
Karkkibuffet omenalisällä

Tölkkijuomien kanssa samoihin aikoihin laitettiin esille myös karkkibuffet, johon olin tukusta hakenut viittä eri laatua mässyä noin kaksi kiloa kutakin. Kotikotoa kaivetuissa lasikulhoissa oli Pätkiksiä, värikkäitä turkinpippureita, Missä X -hedelmäkarkkeja, liitulakuja sekä salmiakkitassuja, minkä lisäksi oli kotiomenoita korissa. Karkkeja varten taittelin Mian kanssa tällä ohjeella tötteröitä, ihana skräppipaperisetti löytyi Muovitukusta. Hieman yllättäen karkkibuffet ei ollut mikään suuri menestys, Pätkikset syötiin illan aikana loppuun mutta muita karkkeja jäi yllin kyllin. No, ainakin sain toteutettua visioni tunnelmallisesta herkkupöydästä. Random kauhat sekä valosarja kotikotoa ja raitakangas Ikeasta, musta kangas on iso lakana.

Iltapala

Bändin lopetettua settinsä joskus kymmenen aikoihin olikin taas aika syödä! Osa vieraista oli siinä kohtaa toki jo lähtenyt, mutta jäljellä olevat vieraat + bändiläiset saivat nauttia iltapalaksi hodareita sekä noutopöydästä aiemmin jääneitä ruokia. Hyvin menivätkin kaupaksi, mikä oli vallan hienoa. Pikkasen Purtavaa onnistui mallikkaasti siinä, että ruokaa oli riittävästi muttei kuitenkaan liikaa: moni astia tuli tyhjäksi ruokailun ja viimeistään iltapalan aikana. Hääsapuskaa syötiin tietysti muutama päivä kemujen jälkeen, mutta mitenkään selkä vääränä sitä ei tarvinnut kantaa kotiin.

(Kuvat: JS Disain; viimeinen kuva omasta kamerasta.)

Haloo Helsinki! – Maailma on tehty meitä varten [2013]

14.10.2013
18:50

Syyskuun saalis

Venyi hippasen tämä kosmetiikkahaasteeseen liittyvä syyskuun postaus, sillä kämppä on ollut sen verran kaaos etten tiennyt missä olisin putelit kuvannut. Eikä tuota luonnonvaloakaan mitään liikoja enää riitä sisätiloihin, iltasella varsinkaan. Tällaiselta joka tapauksessa näyttää syyskuussa loppuneiden tuotteiden setti, ei paras kuukausi muttei toki huonoinkaan.

Syyskuun käytetyt

Favora Firming Body Lotion
Taitaa olla joku lahjus tai kylkiäinen tämä, tuskin olisin itse mennyt ostamaan. Sen kummempaa kiinteyttävää vaikutusta en huomannut, kunhan käytin pois hyllyjä täyttämästä. Koostumus oli ihan jees, mutta siihen se sitten jäikin.

Bioeffect EGF-seerumi
Pääsin lukijana testaamaan Kemikaalicocktailin kautta islantilaisen Bioeffectin EGF-seerumia. Oli suht riittoisaa tavaraa, tippa-pari riitti koko kasvoille ja pieni 2,5 ml puteli kesti päivittäisessä käytössä tasan kuukauden. EGF-seerumia on sittemmin hehkutettu useassa blogissa, mutta mun kuppi teetä se ei valitettavasti ollut. Ihossa en huomannut muutoksia muuten kuin “kuurin” aikana ilmestyneiden epäpuhtauksien osalta, mikä ei sitten taas ollut kovin positiivinen efekti. Toisaalta seerumi on ehkä juuri se ns. ylimääräinen osuus päivän kosmetiikka-annoksessa, joten taitaa olla turha sellaisia omaan repertuaariin edes ottaa, kun muutenkin yrittää vähentää käyttämiään tököttejä.

Mádara Eco Face kirkastava kasvovesi
Rasvoittuneelle ja epäpuhtaalle iholle tarkoitettu kasvovesi oli mulle ehkä turhan tujua, mutta kyllä sen käytetyksi sai. Alkuun kasvoveden sisältämä alkoholi tuntui kummalliselta, vaan äkkiä siihen tottui. Nyt alkoholittomaan kasvoveteen palanneena se vaikuttaa liiankin valjulta… Juuri tätä en hankkisi uudestaan, mutta jotain muuta Mádaran kasvovettä voisin kyllä kokeilla.

Mádara Eco Face syväpuhdistusvaahto
Vaahtomaisista putsareista mulla ei ollut kovinkaan positiivista kokemusta, onneksi Mádara tuli ja korjasi käsitykseni. Kaikille ihotyypeille sopiva puhdistusvaahto on kaikin puolin toimiva tuote, joka poistaa myös perusmeikin (ts. rajaukset pysyvät tiukassa). Tuoksu on hennon yrttinen, joskin krapula-aamuina se voisi tehdä jokseenkin pahaa… Nyt tiedän, että luonnonkosmetiikassa on ainakin yksi loistava naamanpesuaine! Hullareilta kävinkin nappaamassa uuden putelin, kun oli useamman euron edullisempi normaalihintaan verrattuna.

Tigi Bed Head Small Talk
Mustikan tuoksuinen, tahmeahko tuote lupaa tuuheuttaa, energisoida sekä muotoilla. Kahdesta jälkimmäisestä en osaa sanoa, mutta tuuheammalta pääkarvani kyllä tuntuvat Small Talkia laitettuani. Parhaaksi tavaksi olen todennut klähmiä tököttiä hiusten latvoihin pesun jälkeen, kun ne ovat jo jonkun aikaa kuivuneet. Jatkan käyttöä vielä hetkisen, sillä sain kesällä Envialta vajaan putelin – hän taas ei tykännyt tästä yhtään.

Cascada – Evacuate The Dancefloor [2009]

10.8.2013
11:10

Kesälomamatka 2013: takaisin etelään

Nyt viedään kesälomamatkapostaussarjan viimeistä osaa, mikä lienee ihan hyvä asia – tulihan niitä lopulta yhdeksän kappaletta naputeltua. Niin siinä väkisin käy, kun ei halua lykätä miljoonaa kuvaa yhteen postaukseen. Itselleni nämä kirjoitukset toimivat sellaisena kuvitettuna matkapäiväkirjana, joita varmasti palaan ikävöimään myöhemmin, mutta toivottavasti Lappi-viikon esittelystä oli jotain iloa muillekin.

Pellossa
Merihelmi

Reissuviikon torstai ja perjantai olivat tosiaan aika harmaita ja sateisiakin, joten keskityimme pyörimään “kotinurkilla” ja ottamaan rennosti. Torstaina kävelimme Äkäslompolon keskustaan, kävimme ostamassa tuliaisia sekä syömässä Towerissa, joka osoittautui oikein kivaksi paikaksi. Perjantaina hurautettiin Ylläs Saagaan, ensin pojat kävivät salilla ja me teimme V rattaissa kävelylenkin yhdelle geokätkölle. Sen jälkeen vaihdettiin lennossa V:n seuralaiset, äijälauma lähti mökille ja me tytöt pääsimme lillumaan Saagan kylpylään. Ei se mikään ihmeellinen kylpylä ollut, mutta ihan riittävä tuollaiseen parin tunnin rentoutumiseen. Alkuillasta menimme vielä porukalla keskustaan syömään, tällä kertaa vuorossa oli burgerit Selvä Pyyssä.

Lauantaina sitten herättiin ajoissa, pakattiin tavarat autoon ja siivottiin kämppä. Kun kaikki oli kunnossa, pakkauduimme itsekin autoon ja otimme suunnan etelään. Matkalla toki teimme muutaman pysähdyksen kätköilyn merkeissä, jotta S:n kanssa saimme uusia kuntia kartalle. Nuo kuvat yllä ovat juurikin tällaisilta geopysähdyksiltä napattuja.

Ruokaa - kahvia
Oulun osuuskauppa
Kätköilyä

Puoli kolmen maissa olimme perillä ensimmäisessä etapissamme, Oulussa. Verrattuna aamuiseen Äkäslompolossa keli oli paahtavan kuuma, tosin tuolla viikollahan oli tainnut koko eteläinen Suomi kylpeä helteissä. Suuntasin murun kanssa moikkaamaan Enviaa, kun taas toinen poppoo lähti Nallikariin tapaamaan tuttujaan. Olipa kiva nähdä Enviaa pitkästä aikaa! Myöhemmin treffasimme sitten taas matkaporukkamme ja lähdimme etsimään ruokapaikkaa. Ajatuksena oli testata kehuttu Kauppuri 5, mutta valitettavasti siellä oli jonoa pihalle asti ja jouduimme tyytymään helpompaan & tylsempään vaihtoehtoon. Oulu kuitenkin oli noin muuten vallan hurmaava kaupunki, jonne täytyy kyllä päästä joskus uudestaan oikein ajan kanssa.

Kaara
Aavan meren tuolla puolen
Hiekkasärkät
Varpaat hiekassa

Oulusta jatkoimme vielä illalla 8-tietä seuraavaan majapaikkaan asti. Olimme pari päivää aiemmin varanneet pienen mökin Kalajoelta, joka tosin osoittautui täysin edullisen hintansa tasoiseksi. Illalla kävimme vielä ihastelemassa hiekkasärkkiä, merivesi tuntui varpaissa yllättävän lämpimältä. Harmi kun sää oli jo viilentynyt eikä tarjennut lähteä iltauinnille.

Sunnuntaiaamulla sitten jatkoimme taas matkaa, edessä oli vihoviimeinen pätkä ennen kotia. Oli tietysti ihanaa päästä kotiin, mutta samalla aika haikeaa. Rakastuin kesäiseen Lappiin aivan kympillä ja olen siitä asti potenut ikävää sinne. Taidan olla enemmän kotimaan matkailija kuin ulkomaille lähtijä. Rivien välistä lienee tuleen jo selväksi, että suosittelen oikein lämpimästi Lappia kesämatkakohteena – jos teillä joskus on mahdollisuus, tarttukaa siihen! Olen jo alkanut haaveilla seuraavasta reissusta pohjoiseen, toiveissa olisi päästä esim. Karhunkierrokselle ja myös ruska-ajan kokeminen olisi varmasti mahtavaa.

Avainsanat

& Other Stories 3h + k 15 minutes of fame 31 päivää 100 faktaa Aakkosjärjestyksessä Ahistaa Ajat menneet Alennuksella Apulanta Astiakaappi Asuntomessut Asuteemat Aurajoen rannoilla Baarissa Blogitapaamisia CBR Converse COS Designia Turusta Dislike DIY eBay Elixia Elokuvat Elämän pienet ilot Esikoinen Feel Unique Festarointi Flickr Fustra Geokätköily Gina Tricot Goodbyes H&M Helsinki Herqperc Homemade Home sweet home Housuista asiaa Huvipuistossa Häähumua Hääpäiväkuva Höh ja pöh iAsiat Ihastuksen huokaus Ihkutus Ihmetyttää Ikea Ikävä Insinöörin uudet lelut Inspiraatio Instagram Intissä tapahtuu Itsepaljastuksia Jotain uutta Joulu Juhannus Jumitus Jyväskylä Jänskätys Kahvilassa kerran Kantovälineet Keikalla Kesä Kevät Kiire Kipeänä Kirsikankukkaloisto Klubi Kollaasi Korut Kosmetiikkahaaste Kouvostoliitto Kuopus Kuvameemi Kynnet Kysymysmerkkejä Lahjottua Lainasanat Lappi Lapset Laserleikkaus Lastenvaatehulluus Lastenvaunuhullu Laukkuja Leireily Levylautasella Life's beautiful Lindex Listausta Lomalainen Lomilla Lumene Luonnonkosmetiikka Marimekko Markkinat Meikit Mekkokesä Merellä seilaten Messut Miehen vaatekaapilla Motoristikirkko Muistot Muotihäppeningit Muutoksia Muutto Myyjäiset Mádara Nettikaupat Nosh Object Collectors Item Odotus Oho hups Olivian tyylitesti Oma blogi Omakuva Once in a lifetime Onnea on Opiskelijatouhua Pariisin Kevät Pasikurssi Photo a day Pikkujoulut Pikkukaksio Polaroid Poptaide Puolivuotiskatsaus Päivän parhaat Pääsiäinen Rakkaus Rauma Reseptit Safkaa Salo Samuji Sauna Second hand Selected Sivistävää Sosiaaliset mediat Studio25 Sukulaiskekkerit Sunnuntaifiilis Suomi Design Supertreenit Syksy Synttärit Taaperon temput Talo maalla Talvi Talvisota Tampere Teeaddiktio Teemabileet Testissä The Body Shop Thumbs up! Tigi Toinen kierros Tuoksut Tuparit Turku Tyylivuosi Töllössä Unimaailma Uudet kuoret Uusi alku Uusikaupunki Uusi koti Uusivuosi Vagabond Vappu Varpujengi Vaunuarvostelut Vauva talossa Vauvavuosi Vertailussa Vierailla mailla Viherpeukalo Viikate Viinit Vink vink Vuonna 2016 Vuosikatsaus Väsy Wii-hii! Yksinäisyys Ystävät Ärsyttää! Ötökkäongelma