AvainsanaKevät

Oho, melkein viikko edellisestä sepustuksesta. Vaikka eipä tässä kyllä mitään sen kummempia ole tapahtunutkaan, töitä ja kämpän remontointia noin pääasiassa. Viikonloppuna sai nukuttua univelkoja pois eikä maanantaiaamu yllättäen tuntunut pahalta, mutta auta armias kun oli pari tuntia kököttänyt töissä! Koko ajan haukotutti eikä ajatus kulkenut lainkaan – ja tietysti eräs pitkistä puheluista pitävä asiakas soitti just tänään. Kotiin tullessa olikin sitten aivan puhti pois.

Mutta voi että, kevät ja se valon määrä! Niin väsynyt kuin olenkin viime aikoina ollut, valon lisääntyminen helpottaa huomattavasti. Eilen aurinko paistoi ja mittari kipusi +16 asteeseen, ei siinä voinut kuin tanssahdella ilosta. Elämä tuntui valoisalta ja kaikki oli mahdollista. Tänään oli sateista ja harmaata ja sumuista. Ja masentavaa. Vaadin lisää aurinkoisia ja lämpimiä päiviä!

Viime viikolla kävin puoliskon kanssa näyttämässä sormuksia tädille ja Mömmelille. Huomenna puolivuotias menninkäinen on kasvanut taas hurjasti! Yritys on kova sekä liikkua (toistaiseksi vain taaksepäin) että jutella, hampaita löytyy jo pari ja tutustuminen makujen maailmaan alkanut. Hymy on herkässä ja vähän väliä kikatetaan jollekin. ♥

Kuisma lekottelee.

Mömmelillä oli kylpypäivä. Siinä se loiski ja läiski ja kikatti.

Tällä viikolla pitäisi taas ehtiä vaikka mitä, toivottavasti tämä väsymys tästä vähän hellittäisi. Perjantaina (no kohta se taas on!) onkin sitten kiinnostavaa ohjelmaa illalla Vimmassa, kun lavalle marssitetaan turkulaisia kevätmallistoja it’s a SPRING THING -muotinäytöksen muodossa. En kuitenkaan muista mainostaa lähempänä joten: näytökset klo 18 ja 20, Vimma 3. krs, ei ikärajaa, VAPAA PÄÄSY. Tulkaa sinne!

Happoradio – Jälkiä 2001-2011

Kiitos onnitteluista! Laitettiin info vihdoin myös naamakirjaan ja onnitteluja on sadellut, myös uusi työviikko alkoi onnitteluilla. Työkavereiden naamat vaan hippasen venähtivät, kun kerroin sormuksen olleen sormessa jo viime viikolla – eivät mokomat olleet kukaan huomanneet. ;) Hääkuumetta en toistaiseksi pode, ennemminkin vähän ahdistaa ajatus sellaisten kinkereiden järjestämisestä… No, onneksi meillä ei ole mikään tulipalokiire sen suhteen.

Sitten asiasta kukkaruukkuun, tai oikeammin Ruissaloon. Torstaina puhelin äännähti tekstiviestin merkiksi ja Mia houkutteli mut sopivasti viikon ainoana vapaailtanani mukaansa Ruissaloon. Oli ihanan rentouttavaa vain talsia ympäriinsä ja ottaa kuvia! Lämpötilojen suhteen kevät antaa odottaa itseään, tänään aamulla töihin polkiessa mittari näytti nollaa eikä tuona torstainakaan kovin lämmintä ollut. Sitä paitsi ah niin ihana merituuli kruunaa aina kelin kuin kelin.

Siinäpä oli Ruissalon reissu tiivistettynä kymmeneen kuvaan/kuvapariin. Kaulalla roikkui vanha tuttu Nikon D90, jonka hankinnasta tulee näillä näppäimillä kuluneeksi tasan kaksi vuotta. Pariksi rungolle iskin pitkästä aikaa 70-300 mm zoomin ja muistelin jälleen minkälaista onkaan kuvata manuaaliasetuksilla. No aika mahtavaahan jälkeä siitä syntyy. Silti useimmiten tulee valittua ainakin osa-automatiikka, se kun on vain niin paljon yksinkertaisempaa – manuaalilla jäisi monta tilannekuvaa ottamatta asetusten ollessa pielessä.

Ps. Käykäähän kurkkaamassa myös kuvausseuran upeat sinivuokkokuvat torstailta!

Ihana puolentoista viikon loma on muisto vain ja olen palannut arkirutiinien pariin. Onneksi työelämään tuli piristävä (ja odotettu) lisä: saimme vihdoin liukuvan työajan! Aivan eri fiilis lähteä aamulla töihin, kun ei toimiston ovea avatessa ole niin minuutin päälle näyttääkö kello kahdeksaa vai ehkä varttia vaille tai yli. Tällä viikolla aloitin myös pyöräilykauden, aamu lähtee käyntiin mukavasti viiden kilometrin fillaroinnilla. Voin vain kuvitella miten ihanaa jokirantaa on polkea kesäaamujen auringossa!

Pidennetty pääsiäisviikonloppu meni oikeastaan tekemättä mitään sen ihmeempää. Perjantaina nukuttiin Lemmenlautan univelkoja pois, iltapäivällä kävin kahvakuulassa (kyllä tuntui kropassa seuraavana päivänä!) ja sitten haettiinkin jo K-serkku rautatieasemalta. Illalla tehtiin K:n ja Felinen kanssa yli tunnin kävelylenkki jokirannassa, asteita ei tainnut olla paljonkaan yli nollan ja teekupponen oli poikaa kävelyn jälkeen.

Lauantaina pyörähdettiin kaupungilla, Feline karkasi omille teilleen eikä meillä K:n kanssakaan ollut lopulta suurta hinkua pyöriä kaupoilla – oli meinaan muutama muukin silloin liikenteessä. Käppäiltiin siis Puolalanpuiston läpi lounaalle Kerttuun, josta on kovaa vauhtia tulossa yksi ehdoton suosikkini mitä tulee Turun ruokapaikkoihin. Tällä kertaa lautaseltani katosi herkullinen Tuhtikerttu, joka oli nimestään huolimatta ihan passeli kooltaan. Sipulirenkaat, ah!

Illaksi suunnattiin maalle, jossa oli ohjelmassa mm. synttärikakkua, kuohujuomaa sekä tietysti saunomista. Jäätiin lopulta kolmestaan K:n ja äipän kanssa viettämään “tyttöjen iltaa”, kun muilla oli kaikilla jotain menoa. Saunottiin siis oikein antaumuksella yrttisen jalkakylvyn kera, kälätettiin kaikesta mahdollisesta ja loppuilta lojuttiin sohvalla.

Kissoille näytin kummallekin furminatoria pihalla, huhheijaa miten taas lähtikin karvaa! Kevään karvatupoista saisi aika äkkiä tehtyä kivan pienen koristetyynyn, jos niitä ottaisi talteen. Pääsiäinen ei ollut yhtä lämmin kuin viime vuonna Tampereella (toki on otettava huomioon että pääsiäinen oli silloin huhtikuun loppupuolella), mutta auringosta onneksi päästiin nauttimaan. Ja kovasti näyttää kukkaa puskevan esiin! Ei enää kauan niin ruoho alkaa jo vihertää ja puihin tulee silmuja.

Kuka uskoisi tätä kissaneitiä 11-vuotiaaksi??!

Sunnuntaina hurautettiin letkeän iltapäivän jälkeen taas Turkuun, vastapuunattu auto oli vähintäänkin yhtä kiva kuin putipuhdas koti (jota meillä ei ole näkynyt kuukausiin). Sunnuntai-illan keikkatunnelmista lisää myöhemmin, nyt lopettelen lounastaukoni ja jatkan loppumattomalta tuntuvan työlistan purkamista.

No niin kevät, nyt loppui se pelleily! Huhtikuu vaihtui ja sä vaan päätit heittää taas vähän lunta tupaan. Maa on valkoinen ja tänään aamulla mittari näytti melkein -5°C. Ei näin! Valitettavasti vaan säätiedotus lupailee pakkasta ja lumisadetta vielä pääsiäisenäkin… Iso pyh ja vielä isompi pah! Onkohan tämä jokin sääherrojen kosto siitä, että talvi alkoi vasta tammikuussa?

Turun keskustaan avattiin viime viikolla uudistunut Kookenkä, jonka avajaistarjouksista kävin poimimassa matkaani uudet Converse All Starit. Kehitin pienoisen pakkomielteen punaisiin kenkiin, kun mietin miten loistavasti tummansiniset Holly & Whyte -housut sopisivat punaisten kenkien kanssa. Ja Consit nyt vaan on yhdet parhaista popoista, ei tule jalat kipeiksi ja sopivat melkein tilanteeseen kuin tilanteeseen.

Tulevat varmasti olemaan kovassa käytössä kuten muutkin mun Consit – kunhan vaan päästään tuosta valkoisesta moskasta eroon ja saadaan kadut kuiviksi!

Viikate – Petäjäveräjät [2012]

Tasan viikko sitten huideltiin reippaasti pakkasen puolella ja aurinko leikki kuuralla bussipysäkin seinissä. Olin jopa ajoissa pysäkillä, joten oli pakko napsia muutama ruutu kun kamerakin sattui olemaan laukussa. Muuta en sinä päivänä sitten kuvannutkaan, vaikka olin illalla Selectedin ja Olivian muoti-illassa. (Kyllä, päätin antaa tapahtumalle vielä yhden mahdollisuuden. Tällä kertaa oli selkeästi paremmat kekkerit: kaikista tuotteista -15%, kuohuvaa ja vaahtokarkkeja sekä pieniä kosmetiikkalahjuksiakin.) Ei vain ollut mitään niin inspiroivaa, että olisin viitsinyt kaivaa kameran esiin. Olin tosin aika kuolemanväsynyt silloin ja ainoa todella inspiroiva asia olisi varmaan ollut peiton alle kaivautuminen.

Tänä aamuna seisoin jälleen pysäkillä ja pohdiskelin, miten paljon maisema on ehtinyt viikossa muuttua. Viikonvaihteessa pakkaset vihdoin väistyivät ja nyt lumikasat sulavat ihan silmissä. Tänään havaitsin kotinurkilla puhtaaksi siivotun jalkakäytävän, näytti niin freesiltä lumen, jään ja hiekoitussoran jälkeen. Ah, kevät on ihanaa aikaa!

Pariisin Kevät – Kaikki on satua [2012]