AvainsanaLife’s beautiful

En tunnu saavan tarpeekseni syksystä ja erityisesti syksyn tallentamisesta kuviksi. Rakastan tuota luonnon väriloistoa, jonka aurinkoiset syyspäivät saavat hehkumaan parhaimmillaan! Kuuman kesän jälkeen kirpeät syyskelit tuntuvat ihanalta ja pukeutuminenkin on jälleen mielekästä, kun saa vetää ylleen kerroksia.

Olen myös kovin ihastunut hattuihin ja pipoihin tänä syksynä. Suunnilleen joka kerta lähtiessäni johonkin ilman päähinettä alkaa jossain vaiheessa harmittaa, miksen tajunnut ottaa mitään päätä lämmittämään. “Sherlock” tai pehmoinen myssy päässä olo on paitsi lämpimämpi, myös jotenkin turvallisempi. Ja talven varallekin olen pään suojaamisen suhteen jo valmistautunut.

Tänään on mun viikon ensimmäinen ja ainoa vapaapäivä, jonka olen tähän asti viettänyt netissä surffailen ja pesinpä koneellisen pyykkiäkin aamupäivällä. Kohta olisi tarkoitus lähteä avopuoliskoni kanssa kaupungilla käymään, mun pitää käydä valittamassa eräästä asiasta ja lisäksi käydään sunnuntain iltapäiväkahvilla jossain. Bossaliina on viime aikoina ollut esillä niin blogimaailmassa (esim. täällä) kuin uusimman Trendin (jossa oli ehkä ihanin kansi koskaan!) pääkirjoituksessa, kieltämättä houkuttaisi käydä testaamassa paikka.

Nyt menen laittamaan ulkomuotoni kuntoon niin että kehtaan lähteä ihmisten ilmoille, nämä kulahtaneet possukuosiset fleecepökät kun eivät ehkä ole ne kaikista skarpeimmat housut. Sitä ennen vielä 100. postauksen kunniaksi tämän blogin ensimmäinen virallinen leffavinkki!

Päätettiin eräänä iltana kullan kanssa ihan ex tempore (me siis ylipäätään katsotaan elokuvia suhteellisen harvoin) käydä vuokraamassa pari leffaa, kun Cityshopparin edut olivat tältä vuodelta edelleen käyttämättä. Mies valitsi tietysti jonkun toimintapätkän, itse päädyin hetken pähkäilyn jälkeen kansikuvan grafiikoiltaan erityisen houkuttelevaan (tykkään kaikista piirrosjutuista) filmiin Away We Go (suom. Kohti uutta).

Yleensä raskausaiheiset elokuvat ovat mielestäni lähinnä pelottavia ja/tai ahdistavia, mutta Away We Go keskittyi itse päähenkilöiden tarinaan ja kasvava maha oli ikään kuin sivuhahmo – vaikka siitä kaikki tavallaan lähtikin liikkeelle. Päähenkilöt olivat ihanan hassuja, mutta kuitenkin hyvin tavallisia. Tätä leffaa voisi kuvailla ehkä parhaiten fraasilla elämän pienet ilot.

Kenelle suosittelen? Ainakin niille, jotka tykkäävät 500 Days of Summer -leffasta.

Pupulandia – Syyslista [Spotify]

Viime elokuussa vieraillessani Taivassalon louhoksilla ensimmäistä kertaa tiesin, että sinne on joskus päästävä uimaan. Asiasta oli inttikaverin kanssa puhetta jo alkukesästä, mutta vasta tämä menossa oleva helleputki sai meidät vihdoin liikkeelle. Tiistaina mun saatua työjutut valmiiksi hypättiin kullan kanssa autoon ja hurautettiin Taivassaloon, jossa treffattiin uimaseuramme.

Paikka oli juuri niin upea kuin muistinkin ja vesi edelleen aivan käsittämättömän turkoosia sekä niin kirkasta että rannalta näki vedessä uivan kropan liikkeet. Monttu on myös syvä – joku puhui kuudesta metristä – joten kallioilta uskaltaa hypätä melkein mistä kohtaa tahansa, ne harvat kivikkoiset kohdat kyllä näkyvät veden kirkkauden ansiosta.

Uskaliaimmat kiipeävät runsaan kymmenen metrin korkeuteen nousevalle kalliolle ja tulla molskauttavat sieltä alas, kuten kulta alla olevassa kuvassa. Itse tyydyin noin metrin pudotukseen ja sekin oli mulle ihan tarpeeksi, mä kun en ole koskaan ollut mikään vesipeto enkä edes osaa sukeltaa ilman että pidän nenästä kiinni…

Päivä oli sinänsä aivan täydellinen viettää rannalla, hemmetin kuuma oli mutta onneksi tuuli jonkun verran. Vaikka vesi oli lämmintä, se kuitenkin vilvoitti oloa ja virkisti muutenkin kaikin tavoin. Oltiin louhoksilla suunnilleen puoli kuudesta kahdeksaan eli iltapäivän polttava aurinko oli jo muuttunut hieman lempeämmäksi.

Alkuun paikalla oli meidän lisäksi ehkä kymmenkunta ihmistä, mutta viisareiden edetessä porukkaa alkoi ilmestyä enemmän. Missään vaiheessa siellä ei kuitenkaan ollut sellaista loputonta ihmismassaa, joka on täysin normaalia esim. Maskun hiekkakuopilla kesän jokaisena vähänkään lämpimänä päivänä. Tehdessämme lähtöä paikalle pölähti pari siskon kautta tuttua kaveria, mikä yllätti täysin – en vain ollut ajatellut olevan mahdollista, että törmäisin tuttuihin tuollaisella syrjäisellä uimapaikalla.

Paarmoja pörräsi ympärillä kyllä vähän liiankin kanssa, oli niin sellaisia normaalikokoisia kuin ihan jättimäisiäkin. Mun hullut huitomiset eivät tuottaneet toivottua tulosta, vaan ainakin kolmesta kohtaa pääsi joku pureskelemaan. Joskus aiemmin mulla on paarmat saaneet puremillaan aikaiseksi sellaisia kivoja kämmenenkokoisia patteja, hippasen pelotti miten tällä kertaa käy. Muuten ei kutiamista kummempaa, mutta eilen bikinialaosan vyötärönauhan kohdille osunut puremajälki muuttui laajalta alalta punaiseksi ja turposi osittain niin kuin siellä olisi ollut mehupilli sisällä. Yön aikana onneksi helpotti eikä tänään näytä enää yhtään niin pahalta.

Kotimatkalla pysähdyttiin Taivassalon keskustassa kaupassa, jäätelöä oli pakko saada ja ostettiin sitten muutakin evästä loppuillaksi. Mun on muuten tehnyt mieli mangomelonista Pingviinituuttia eilisestä lähtien, jokohan tänään kävisi sellaisessa kaupassa josta saisin tuota himoitsemaani jätskiä… Jossain kaupassa on joka tapauksessa käytävä, sillä lupauduin menemään varastohommiin yöksi ja meillä kaapit huutavat tyhjyyttään eväsmahdollisuuksien suhteen. Eikä täällä kyllä oikein mitään varsinaista ruokaakaan ole.

Näin kuumalla ei tosin mikään kuuma pahemmin maistu, joten ollaan viime aikoina vedetty eri versioita salaatista. Eilen oli aika loistava setti: jäävuorisalaattia, kanaa, avokadoa, paprikaa, kurkkua, viinirypäleitä, kuorittuja auringonkukansiemeniä sekä fetaa ja aurinkokuivattua tomaattia öljyssä. Oijoijoi, maha alkoi kurnia pelkästä ajatuksesta! Ehkäpä tehdään tänäänkin salaattia, ei siihen taida pystyä ollenkaan kyllästymään.

(Musta olevat kuvat otti kulta, muut minä itse.)

Olen ihan huumassa kesästä! Vaikka on hiostavan kuumaa koko ajan ja koti on kuin huono sauna, tykkään ihan mielettömästi kaikesta juuri nyt. Tämä taitaa olla ainoa viikko sitten toukokuun puolivälin, kun en tee 6-7 työvuoroa – vihdoin mäkin olen ehtinyt vain olla ja nauttia tästä ihanasta vuodenajasta. Keskiviikosta torstaihin olin siskon kanssa kotikotona, mukana myös kamera ja sen kanssa vietinkin jonkun aikaa kierrellen ympäri tiluksia. Tämän postauksen kuvamateriaali on siltä reissulta, olen rakastumassa uudelleen ihanaiseen 35mm objektiiviini. ♥

Täydellinen kesäfiilis syntyy spontaaneista päätöksistä. Sitä ajattelee käyvänsä kavereiden kanssa parilla jokilaivassa, mutta lopulta päätyy jokirannan kautta Edisonin biljardipöydän ääreen ja sieltä edelleen Forteen – astumatta jalallaan yhteenkään jokilaivaan. Hyvä biisi toisensa perään kajahtaa ilmoille, paljon muistoja kesältä ’08 ennen inttiin lähtöä. Tanssitaan pilkkuun asti, jolloin lähdetään kävelemään kohti kotia. Aurinko on nousemassa, on jo suht valoisaa. Vaikka eipä näin kesäisin missään vaiheessa vuorokautta taida kovin pimeää ollakaan.

Kamerasta löytyy kuvia aamuyön kotimatkalta, asetukset ovat olleet ihan keturallaan mutta kuvista välittyy se tunnelma. Väsynyt, iloinen, onnellinen. Ilta oli täynnä naurua, kuulumisia, muistoja – ihania ihmisiä. Voi kunpa vielä joskus saisi kerättyä inttikaverit saman katon alle, voisi viettää edes yhden illan vanhalla tutulla porukalla.

Parhautta on kävellä pitkin kaupungin katuja lämpimänä kesäyönä, jolloin ei tarvitse edes laukkuun varoiksi sujauttanutta pitkähihaista. Päällä alkukesästä Lindexin aletangolta mukaan lähtenyt erilaisista materiaalipaloista kasattu rakkausmekko, jalassa eilen kotiin saapuneet rakkauskengät ja kynsissä uusi rakkauslakka: täydellinen harmaa. Laitoin kerrankin huulipunaa, mikä paransi fiilistä entisestään. Rouge Passion toimii aina, pitäisi vain opetella käyttämään sitä useamminkin.

Tänään iltapäivällä oli tarkoitus mennä jonnekin ulos istuskelemaan, mutta päädyttiin sittenkin kiertelemään ruuhkattomaan Skanssiin. Illan ohjelmasta ei vielä ole tietoa, mutta seuraavaksi ainakin menen suihkuun virkistäytymään ja sitten vaihdan päälle jotain kotivaatekertaa kivempaa. Varmaan jonnekin kaupungille suunnataan – minne ja millä porukalla, se on toistaiseksi arvoitus. Toivottavasti tulee yhtä hyvä, ellei parempikin, reissu kuin eilen.

Mitäköhän kehittelisin tänään asukseni? Luottomekon statuksen ansainnut palamekko jouti eilisen seurauksena pyykkikoriin, se on siis poissa laskuista. Ehkä tuolta kaapista jotain kelvollista löytyy, ainakin niin voisi kuvitella siellä majailevan vaatemäärän huomioon ottaen.

Chisu – Vapaa ja yksin [2009]

Juhannuksen kuvasaalis jäi minimaaliseksi, jotenkin kamera vain unohtui pöydälle eikä keikkunut mukana menossa kuten yleensä. Kuvien vähyyteen vaikutti paljon myös se, että olin puolitoista vuoroa töissä – aattona kokonainen iltavuoro ja juhannuspäivänä puolikas aamuvuoro. En siis perjantaina edes lähtenyt illalla kotiin, vaan jäin Saloon siskon sohvalle koisimaan muutamaksi tunniksi vuorojen välissä.

Juhannuskarkelot vol. 1 pidettiin kotikotona maalla välillä torstai-ilta ja perjantaipäivä sisältäen grillailua, saunomista ja uimista. Feline ei töittensä takia ehtinyt mukaan illan grillihetkeen, joten aloitettiin juhannusaatto hieman tuhdimmalla aamupalalla: pekonigrillitassuja ja fetasalaattia. Kuvaan pääsi myös mun juhannuksen virallinen juomalasi, supersuloinen possumuki oli synttärilahja Sansulta. Mukiin kuuluu possuaiheinen kansikin pillin kera, ja lisäksi lahjapussukassa oli oranssi possueväsrasia – mitä mahtavin lahja 26-vuotiaalle possufanille. :)

Loppupäivä perjantaina meni tosiaan töiden parissa, lauantaipäivällä hengailtiin joitakin tunteja kotosalla Turussa kunnes suunnattiin jälleen maalle. Juhannuskarkelot vol. 2 pyörähti käyntiin edelliskertaa isommalla kokoonpanolla, joka hieman muuttuikin illan edetessä. Ensin saunottiin ja uitiin, sen jälkeen grillattiin ja syötiin.

Otin jossain vaiheessa kameran saunan läheisyyteen, pitihän kullan tekemä hieno vihta saada ikuistettua. Alunperin pyysin herraa ainoastaan hakemaan oksasakset sisältä, mutta hän päättikin sitten itse vääntää vihdan kasaan. Hieno kyllä tuli ja toimi loistavasti tehtävässään!

Tällä kertaa kameran muistikortilta löytyi jopa mustakin kuvia, sillä välillä myös Envia oli ottanut kameran kätösiinsä. Loiskahduskuvassa muuten näkyy ihan pieni vilaus jokin aika sitten hankkimastani bikiniyläosasta, jollaisen bongasin alkujaan Piretiltä ja sittemmin onneksi myös Lindexiltä. Kuosi ihastutti kovasti ja vielä kun malli yllättäen jopa sopi mun kummalliselle kropalle, ei auttanut muu kuin napata yläosa mukaan pari vuotta sitten hankittujen GT:n mustien bikinihousujen vaihtoehtoiseksi kaveriksi. Mulla ei bandeau-mallia ole aiemmin ollutkaan, mutta nyt olen jo lyhyessä ajassa rakastunut malliin. Niin ja siihen kuosiin.

Kaiken kaikkiaan oli kiva ja töistä huolimatta ihan rentouttava juhannus, kiitokset siitä ihanille ihmisille ympärilläni!

Shakira feat. Freshlyground – Waka Waka (This Time For Africa)

Se on sitten kesäkuu – ja kesä ihan virallisesti – alkanut! Viime viikon kalseat kelit ovat onneksi vaihtuneet hieman aurinkoisempiin ilmoihin ja lämpöasteitakin oli ainakin tänään ihan mukavasti. Ei sillä että olisin mitenkään erityisesti ehtinyt viettää aikaa ulkosalla, mutta piristäähän se vähän duuni-intoa kun ulkona paistaa aurinko. Toivottavasti sää on tämän suuntaista myös loppuviikosta kun lähdetään tyttöjen kanssa Ruotsiin, reissaaminen nyt vaan on miljoonasti kivempaa auringonpaisteessa.

Tein tänään ihan kunnon työpäivän verran työtunteja kotona – yleensä siis teen 5 h/päivä – ja lopeteltuani fiilis oli sekä nälkäinen että väsähtänyt. Herkkusalaattiin löytyi ainekset jääkaapista, popsittiinkin sitä kullan kanssa iso kulhollinen puokkiin. Ruuan jälkeen päätettiin lähteä metsästämään tämän kesän ensimmäisiä irtojäätelöitä, jotka otettiin loppujen lopuksi Tuomiokirkon lähistöllä olevasta jäätelökojusta. Ihailtiin jätskinsyönnin lomassa hetki Tuomiokirkkoa, kunnes suunnattiin seikkailemaan ennestään tuntemattomien katujen ja kortteleiden kautta kohti kotia. Tuomaansillalla piti pysähtyä katselemaan jokimaisemaa, ei kovin värikästä mutta silti kaunista.

Koska tänään oli Wear a Dress Day ja joku kaveri mut siihen Facebookissa kutsui osallistumaan, tarjolla kerrankin päivän asua myös täällä blogin puolella. Teeman mukaisesti päälläni oli mekko, aikoinaan Gina Tricotin alerekistä edullisesti lähtenyt kaksiosainen yksilö. Mekon yläosan punaisuus houkutti yhdistämään asun punaista lisäksi nappikorvisten ja laukun (H&M Divided) sekä sukkisten (Lindex) muodossa. Wayfarer-kopiot tarjosi ASOS, kyseiset kakkulat ovat muuten todellakin maksaneet runsaan euron hintansa takaisin! Levi’s-farkkupaidan voitin blogiristeilyarvonnasta ja kengät ovat juurikin ne täydelliset tennarirakkaudet eli Converse All Starit. Kaulassa keikkuu hopeinen moottoripyöräkoru, jonka olen joskus saanut lahjaksi.

Reittimme vei siilojen ohi, joten nappasin jälleen pari kuvaa purkutilanteesta. Olihan sieltä jonkun verran kadonnut tavaraa, kun vertaa muutaman viikon takaiseen, ja juhannukseen mennessä muistaakseni siilojen pitäisikin jo olla maan tasalla. Täytyykin muistaa käydä parin viikon päästä vielä katsomassa ja kuvaamassa tilanne, vaikka silloin ei ehkä ole enää yhtään siiloa kurottamassa kohti sinistä taivasta.

Ihan käsittämätöntä muuten, että ulkona on edelleen valoisaa ja kello lähentelee jo yhtätoista illalla! Suomen kesä. ♥ Taidan vielä hetkeksi tarttua projekti hääkuviin, sitten voisikin painua pehkuihin odottamaan huomista ja Sex and the City 2 -leffan ensi-iltaa.

Hanson – The Walk [2007]