AvainsanaYstävät

Toukokuussa kaverini M järjesti miehelleen yllätysjuhlat heidän ensimmäisen hääpäivänsä kunniaksi, ja samalla juhlistettiin niin menneitä kuin tulevia ikääntymisen virstanpylväitä. En ole aiemmin ollut mukana tällaisissa ylläreissä, oli jännää päästä kerrankin osallistumaan! Yllätyspuoli onnistui siltä osin hyvin, että A tuli yllätetyksi suunnitelmien mukaan, vaikka osa porukasta saapuikin paikalle vasta myöhemmin illalla. Hauskaa oli, kiitoksia vain asianosaisille!

Lupauduin leipomaan kemuihin jotain makeaa herkkua ja päädyin ottamaan revanssin pimun ristiäisissä olleiden muffinssien kanssa. Tällä kertaa osasin täyttää kipot täydemmäksi, mutta tyylipuhdas suoritus ei tämäkään ollut. En vaan tajua miten taikinan saisi purkkiin nätisti, ilman että sitä on pitkin reunoja (joka sitten luonnollisesti kärtsää uunissa)?! No, onneksi nyt tavara täytti kupin paremmin ja kuorrutteella sai kivasti pelastettua ulkonäön. Kuorrutteesta en tehnyt ihan niin överimakeaa ja lisäksi testasin värjäämistä vihreällä elintarvikevärillä, mikä onnistui yllättävän kivasti. Päälle vielä rakkausaiheisia koristeita, oijoi miten imelää. ;) Heitin taikinan sekaan lakritsinjuurirouhetta, mutta sen maku jäi vähän valjuksi. Noin muuten kakkuset olivat kuitenkin varsin onnistuneita!

M oli keksinyt hauskoja ohjelmanumeroita, mm. Mölkyn peluuta sekä pientä aivojumppaa. Kisasimme tytöt vastaan pojat ja valitettavasti on myönnettävä, että pojat veivät kokonaisvoiton melkeinpä heittämällä. Syytämme sitä, että meillä oli pääasiassa yksi vähemmän joukkueessa. Muistelimme myös lapsuudesta tuttujen siirtotatuointien kiinnittämistä, sellaisia kun oli löytynyt Tigerista muutamaakin erilaista settiä. Ohjeet piti lukaista, mutta sujuvasti saatiin kuvia kiinnitettyä vähän jokaiseen ruumiinosaan. Itse nappasin valikoimasta kissan kämmenselkään ja samaa sarjaa olevan violetin linnun mahaan navan viereen, vähän niin kuin kurkkaamaan housunkauluksesta. Siskon idea, joka oli aika mainio loppupeleissä.

Tapahtumapaikka, miespuolisen juhlakalun lapsuudenkoti, ihastutti sisustuksellaan. Tuoreehko keittiö turkulaisen Terraviivan laatoilla oli aivan ihana! Tykästyin lisäksi ruokailutilan tuoleihin ja sohvaan, jotka olivat kaikki verhoiltu tuollaisella mustavalkoisella kuosilla. A:n porukat lienevät myös jonkun sortin viherpeukaloita, sen verran komea orkidea näkyi olevan alakerran yhdellä ikkunalla. Mun orkideaonneni on ollut hippasen onneton viime aikoina, liekö syynä kasvien epäkelpo sijoituspaikka vai hoitajan hajamielisyys kastelun suhteen…

Keltainen möllykkä taivaalla paistoi tänään niin houkuttelevasti, että ähisin toppavaatteet päälleni ja suuntasin kameran kanssa pienelle kävelylle talviaurinkoon. Mittari oli mukavasti vajaa 10 astetta pakkasen puolella, enemmänkin toki voisi omaan makuuni olla. Kunnon talvikeli on silloin, kun silmäripsiin muodostuu kuuraa. Viime talvena täällä lounaisrannikolla saatiin ehkä yhtenä tai kahtena päivänä nauttia sellaisesta, mutta joskos tänä talvena säät olisivat suotuisammat.

Iltapäivällä puoliskon tultua töistä hurautin kaupungin toiselle puolen juhlimaan synttäreitä, sillä blogissa aiemminkin esiintynyt Miro täytti jouluna jo kahdeksan vuotta. Hurjaa miten vuodet vierivät vauhdilla! Itsehän pysyn vuodesta toiseen 22-vuotiaana, köh köh. Päivänsankari oli itse suunnitellut kemujen tarjoilupuolen ja herkuttelu aloitettiin luonnollisesti kynttilöiden puhaltamisella. Tutustuin myös uuteen teetuttavuuteen, jota joisin mieluusti useamminkin: Forsman Tean Luomu Inkivääri SenCha. Kunhan omista teevarastoista saisi jotain vanhaa loppumaan, niin voisi taas hyvällä omatunnolla piipahtaa marketin teehyllyllä.

Tulin kotiin lopulta vasta kahdeksan maissa, kun jäin “vielä hetkeksi” istuskelemaan muiden vieraiden lähdettyä. Ystävien kanssa riittää aina puhuttavaa tuntitolkulla, vaikkei edellisestä tapaamisesta olisi kuin muutama viikko. Onneksi mulla riittää näitä papupatoja ympärillä, ettei tarvitse yksin höpistä. :)

Viimeistä lomaviikkoa viedään (yhyy!) enkä ole paljoa kotona ehtinyt istuksia, joten blogi on pysynyt hiljaisena. Kesän kuvamateriaalia olen sentään vähän ehtinyt käydä läpi, läjäytetäänpä siis tännekin jotain. Kesäkuun alkupuolella vietimme tosiaan kimppasynttäreitä jo neljättä kertaa ja itsellä kun tuo ikä pyörähti uudelle vuosikymmenelle, päätin ehdottaa synttäritovereilleni poikkeuksellisesti teemakemuja. Pohdimme yhtä sun toista teemaa, kunnes äiti sen keksi: Mille vuosikymmenelle kuulut? Näin ei tulisi paineita myöskään niille, joita ei teemapukeutuminen houkuttaisi – vuosikymmen se on tämä 2010-lukukin. Mukavasti porukka kyllä innostui ja päivän aikana pihamaalla hyöri tyyppejä monelta eri vuosikymmeneltä.

Vieraat kehotettiin ottamaan mukaan omat grillattavat, kaikki kun tykkäävät vähän erilaisesta grilliruuasta. Muuten pöydästä löytyi vihersalaatti lisukkeineen, coleslaw, marinoitu punasipuli, sämpylät ja valkosipulilevite + paprikahummus, kalaneliöt lehtitaikinasta sekä cocktailpalat. Löysin siivotessa pussillisen pentuna keräämiäni servettejä (kaikki luonnollisesti erilaisia keskenään) ja mitäpä niitä enää säilömään, joten lykättiin ne isossa Aalto-vaasissa pöytään ja jokainen sai siitä napata fiilikseen sopivan turpapyyhkeen.

Kahvipöytään väkerrettiin tryffeleitä (1 prk tuorejuustoa sekoitetaan 2 pötköön murskattuja Domino-keksejä ja pyöritellään palloiksi, jääkaapin jälkeen kastetaan sulaan suklaaseen ja koristellaan), toinen setti oli mangotuorejuusto + tavalliset Dominot ja toinen maustamaton tuorejuusto + minttu-Dominot. Kuorruttaminen ei tosin ollut ihan niin iisiä ensikertalaiselle (tiedänpähän nyt että ne kannattaa laittaa kovettumaan leivinpaperille…), mutta kelpo palluroita niistä tuli ja maistuivat juhlaväelle. Kakuiksi leipasin pari munatonta suklaapiirakkaa, jotka kumosin lautasille ja kuorrutin näyttämään kakuiksi. Eka versio sai koristeiksi strösseleistä luvun 30 sekä saman verran kaapeista kaivettuja sekalaisia kynttilöitä, jotka puhalsin sammuksiin tyylikkäästi kylpytakissa saunomisen ja uimisen välissä. Toisessa kakussa oli luonnollisesti luku 27, joskin kynttilät jäivät siitä pois.

Olen harvoin lahjojen perään, mutta nyt eräänlaisen merkkipaalun tullessa vastaan toivoin saavani jotain muistuttamaan näistä juhlista ja rakkaista ystävistä. Vinkkasin lahjatoiveen siskolle, joka organisoi homman ja raparperisen alkumaljan jälkeen eteeni kannettiin jättimäinen laatikko. Sieltä paljastui juurikin se toivomani Hayn About A Chair mustana, jolla muuten tälläkin hetkellä istun. Sain myös muutaman pienemmän jutun (mm. söpöjä fillarikarkkeja, korvikset, viiniä ja Andy Warhol -inspiraatiokirjan) sekä kuvassakin näkyvän kolmenkympin lätkän, joka tuli mulle ikään kuin kiertopalkintona – katsotaan kenen tulevan kolmekymppisen luokse se seuraavaksi löytää…

Kerrankin tajuttiin/muistettiin ottaa kimppakuva meistä synttärisankareista: 60-luku meets ysäri vyölaukkuineen. ;) Oli kyllä mahtavat kekkerit, sääkin suosi toisin kuin pari vuotta sitten samassa lokaatiossa. Tuon viikonlopun jälkeen kylmenikin selvästi ja helteet palasivat vasta heinäkuun puolella. Kiitos ihanat ystävät muistamisesta, mikäs tässä kolmekymppisenä ollessa kun on niin paljon huikeita tyyppejä elämässä! ♥

Samuli Putro – Taitekohdassa [2014]

Jos vuosi sitten olin mukamas jotenkin ajoissa vuosikatsauksen kanssa, niin tänä vuonna homma meni kyllä aivan penkin alle. :P Tammi- ja helmikuu ovat menneet ihan älyttömän nopeasti tänä vuonna, ehkä siitä syystä ettei säiden puolesta ole oikein edes tuntunut talvelta. Eilen oli ekaa päivää kevyemmät Converset jalassa ja oli jo aivan keväinen fiilis! Kovasti vissiin povaavat, ettei kunnon talvikelejä enää edes tulisi – saas nähdä.

Oli oikeastaan aika hauska palata viime vuoden tunnelmiin nyt, kun tähän uuteen vuoteen on jo ehtinyt tottua kunnolla. Miten paljon kaikkea tapahtuikaan, pääasiassa onneksi kivoja asioita. Tässä tulee vielä kerran vuosi 2013 kuvin ja sanoin!

Tammikuussa…

uusi vuosi alkoi pienellä lomalla, jolloin mm. tein päivävisiitin yhteen suosikkikaupunkiini sekä päätin ottaa projektiksi kosmetiikkavarastojeni pienentämisen. Yhden viikonlopun vietin tuoreen aviomieheni kanssa Tampereella ystävien luona, toisena taas matkustin Helsinkiin ja lähdin tyttöporukalla päiväksi Tukholmaan. Juhlin kummitätini viiskymppisillä sekä kävin kakkoskaason kanssa häämessuilla inspiroitumassa tuleva hääjuhla mielessä.

Helmikuussa….

aloitin Fustra-treenit PT:n kanssa ja tunsin huonoa omaatuntoa kaikesta mitä suuhuni laitoin. Vietin elämäni ensimmäisen palkallisen talvilomaviikon, joka alkoi ehkä kaikkien aikojen huikeimman GOOMin merkeissä ja päättyi hauskaan iltaan Tampereella vanhojen tupakavereiden kanssa. Otin kirppispöydän lähikirppikseltä ja sainkin mukavasti tyhjennettyä varastoja. Ikuistin pinkkitukan pellolla helmikuun auringossa. Kuun viimeisenä päivänä kävimme porukalla katsastamassa tulevan hääpaikkamme.

Maaliskuussa…

kävin mm. kynttiläkutsuilla (ekaa kertaa ikinä), Marimekon kanta-asiakasillassa, käsityömessuilla sekä Linnateatterissa katsomassa meille osuvasti sopivan remonttinäytelmän Rempallaan. Fustra jatkui ja luovutin tiukan ruokavalion kanssa, josta ei tullut kuin paha mieli. Treenit etenivät kuitenkin ja yläkroppa alkoi tuntua selkeästi paremmalta. Kuun puolivälissä hikoiltiin perinteisesti Supertreeneissä Naantalissa. Kuvasin jokakeväisten kukkien lisäksi tutun pallomahaa sekä kamera sai 50-millisen päivityksen.

Huhtikuussa…

pääsiäisenä iskenyt flunssa kiusasi alkukuun ja jouduin pitämään treenitaukoa, mutta siitä selvittyäni korkkasin odotetun pyöräilykauden. Innostuin ottamaan kuvan päivässä ja blogilla tuli kolme vuotta täyteen. Vietimme viikonlopun Tampereella ja meillä kävi kissavieraita. Lisäksi kuun ohjelmassa oli mm. puutarhamessut, standupia tiimi-illan merkeissä, siskon synttärikemut sekä varsin inspiroiva Rock ‘n Roses -muotinäytös. Remontti valmistui vihdoin makuuhuoneen verran, oi sitä onnea kun pääsi nukkumaan oikeaan huoneeseen!

Toukokuussa…

ilmat lämpenivät ja kelpasi viettää aikaa ulkona niin vappupiknikin, suvun naisten puuhapäivän, kaverin synttäreiden kuin Naisten Kunto5:n merkeissä. Turku Design Festival valtasi kaupungin ja olinkin mukana festarihumussa useana päivänä. Löysin monta kivaa uutta liikettä sekä voitin ihanan design by katri/n -mekon Television kevätkarkeloista. Ihastelin jokavuotiseen tapaan kevään lempikukkiani, kirsikan- ja omenankukkia.

Kesäkuussa…

oltiin jo aika lomatunnelmissa. Kesä pamahti päälle vauhdilla: oli synttäripirskeet (viimeinen kakkosella alkava ikävuosi pyörähti mulla käyntiin!) ja lapsenvahtikeikkaa ja firman kesäjuhlaa ja ties mitä vielä. Juhannusviikko oli eka lomaviikkoni, silloin mm. kävin äitin kanssa Piikkiön Arboretumissa. Juhannusaattona suuntasimme kohti pohjoista, juhannuspäivänä vierailimme Ranuan eläinpuistossa. Viimeinen kesäkuun viikko vierähtikin sitten pohjoisen jylhissä maisemissa ja rakastuin kesä-Lappiin ihan täysillä. ♥ Reissulla aloitin geokätköilyn, johon hurahdin ihan kunnolla loppukesän ja syksyn aikana.

Heinäkuussa…

oli onneksi vielä lomaa jäljellä, paluu töihin koitti kuun puolivälissä. Puoliskon kanssa pyörähdimme heti kuun ekalla viikolla etelänaapurissa hakemassa hääjuomat ja viimeisenä lomaviikonloppuna vietin päivän Nauvossa mökkeillen. Raumalla ehdin käydä pariinkin otteeseen, mm. Mustan pitsin yössä vuosien tauon jälkeen. Myös lähiseuduilla tuli pyörittyä, kun oltiin päivä Ugissa ja Taivassalossa sekä sivistäydyttiin Korvensuun museossa. Kotona remontti eteni ja työhuone saatiin viimeistelyä vaille valmiiksi.

Elokuussa…

ohjelmassa oli kaksi asumiseen ja sisustamiseen liittyvää tapahtumaa: asuntomessut Hyvinkäällä sekä Pytinkien Paris Uudessakaupungissa. Teimme äijelin kanssa yhden kunnon prätkäreissun, kun menimme viikonlopuksi Tampereelle ystäviä moikkaamaan. Hääjärjestelyt olivat mielessä varmaan joka päivä, aivan kuun alussa lähtivät vihdoin hääkutsut matkaan ja pari viikkoa myöhemmin vietettiin mun polttareita. Myös kesäteatterissa kävin äiskän kanssa, ja siskon kanssa päädyimme kätköilyreissulla täysin randomisti sirkukseen (= meille tarjottiin liput ilmaiseksi kun satuimme kävelemään ohi). Loppukuusta kuvasin työkaverin beibivatsaa Nautelankoskella Liedossa.

Syyskuussa…

riitti tapahtumaa! Yhdet ristiäiset, parit häät (joista toiset omat), Viikatteen keikka Logomossa. Lisäksi lähipiiriin putkahti jopa kaksi uutta mini-ihmistä. Pääasiassa kuuta värittivät kaikenmoiset hääjärjestelyt, jotka mut tuntien olivat toki suurin osa jääneet aika viime tinkaan. Syyskuun viimeisenä lauantaina oli lopulta aika juhlia ja olivat kyllä varsin onnistuneet kemut! Koristelut onnistuivat yli odotusten, ravitsemuspuoli oli hanskassa, emme kompastuneet valssatessa, vieraiden kehittelemät ohjelmanumerot kirvoittivat naurun jos toisenkin ja suunnilleen kaikilla tuntui olevan mukavaa.

Lokakuussa…

toivuttiin häistä ja opeteltiin jälleen arkeen ilman juhlasuunnitelmia. Ekana viikonloppuna käväisin Helsingissä, mm. pallutin kissoja ja ostin haaveilemani Samujin neuleen. Pari viikkoa myöhemmin olimme viikonlopun Tampereella ja tapasimme tulevan kummityttömme. Lokakuu oli oikein syntymäpäivien aikaa: olin peräti kolmilla synttärikekkereillä. Ostimme uuden pesukoneen, jonka mahtuminen kylppärin ovesta olikin senttipeliä. Viimeisen päivän iltana toimistolla oli Halloween-pirskeet, joiden koristeluihin ojensin auttavan käteni.

Marraskuussa…

iloitsin leudosta säästä ja värikkäistä ulkovaatteistani. Olin lapsenvahtina ja serkkutytön kanssa ajelutimme possupulleroita. Isänpäivänä meistä tuli pienen suloisen neidin kummitäti ja -setä. Olin Linnateatterissa katsomassa 39 askelta, minkä lisäksi kuuhun mahtui mm. tiimi-iltaa ja pikkujoulua. Remonttikin eteni taas ison harppauksen, kun mies urakoi olohuoneeseen uuden lattian. Kuu päättyi joulumyyjäisiin ja huikeaan muotinäytökseen sekä herkkuillalliseen ystävien luona.

Joulukuussa…

podin jonkin asteista jouluahdistusta ja yritin kehitellä annettavista lahjoista mahdollisimman käytännöllisiä. Tapahtumia riitti niin erilaisten myyjäisten, maustekutsujen, The Soundsin keikan, 40-vuotisjuhlien kuin tiimi-illankin muodossa. Joulun alla vietimme ensimmäistä hääpäiväämme ja olimme kumpikin yhteensä puolitoista viikkoa vapaalla. Lumeton jouluaatto meni kotikotona maalla ja joulunpyhinä pääsin vihdoin yli kahden vuoden jälkeen purkamaan loput tavarat muuttolaatikoista. Vuosi päätettiin hyvässä seurassa ja hyvän ruuan sekä lautapelien merkeissä ystävien luona.

Savage Garden – Truly Madly Completely: The Best Of Savage Garden [2006]

Kah, sehän on uuden vuoden ensimmäinen postaus! Töihin on palattu joululusmuilun jälkeen, työviikko onneksi oli niinkin rankka kuin kaksi päivää. :) Nyt onkin taas kolmen päivän vapaat menossa, kiitos loppiaisen. Aika kivaa tämä vuodenvaihteen aika, kun on ylimääräisiä vapaita – tänä vuonna varsinkin, kun osuivat kaikki mukavasti arkipäiville. Taas on selätetty yksi pitkä ja pimeä syksy, ou jee. Vielä kun saataisiin edes hippasen lunta ja pakkasta ennen kevättä…

Uuden vuoden otimme puoliskoni kanssa vastaan maalla ystävien luona, kuten muutamana edellisenä vuonnakin. Mietin päivällä, että hui kauhee jos tarvitsisi illalla lähteä johonkin ihmisten ilmoille – ei ei ei. Paljon mieluummin olen ihan rauhassa ilman sen kummempaa äksöniä: kunhan syödään, saunotaan, käydään puoliltaöin pihalla tsekkaamassa väriloisto taivaalla sekä korkataan pullo kuohuvaa uuden vuoden kunniaksi. Tällä kertaa kuohujuomaksi valikoitui KWV Sparkling Rosé, joka oli ihan kelpo juotava muttei mitenkään erikoinen. Olen ilmeisesti päässyt teinivuosien roseeviinitraumastani jotakuinkin eroon, ainakin kuplivassa muodossa toimii erinomaisesti.

Ekat raketit meiltä ammuttiin kahdeksan jäljissä, jotta perheen 1-vee pääsi myös näkemään parit. Toinen olikin ihan innoissaan paukuista, tähyili taivaalle ja nauroi jokaista pamahdusta vihreät kuulosuojaimet vaan täristen. Puoliltaöin poitsun ollessa jo unten mailla lähtivät sitten loput raketit taivaalle – tai no eivät ihan kaikki, yksi taisi olla lentotaidoton kun ei lähtenytkään ylöspäin vaan räjähti maassa. Ei muuten mennyt montaa sekuntia, kun suojalasipäiset ukkomme hyppäsivät kauemmas ja maastoutuivat kanveesiin! Tuossa kuvassakaan ei herroja enää näy missään. Rakettien jälkeen pelasimme vielä pari tuntia Aliasta, ensin tytöt vs. pojat ja toisella kierroksella pariskunnittain. Kyllä siinä oli maha naurusta kipeänä, erityisesti oman äijelini selityksistä.

Lehtivihreät – Unta ja nälkää [2000]