AvainsanaYstävät

Tiedetään: joulu meni jo ja kaikilla tursuaa joulujutut korvista ulos. Vaan minäpä lämäytän eetteriin pari postausta aiheesta edelleen, kun onnistun ylipäänsä aika harvoin bloggaamaan edes jotenkin reaaliajassa. Ei sitten painu unholaan koko juhla, kun on vähän jotain kuvia ja tekstin tynkää arkistoissa. Muistaisin nykyään tuskin mitään sen tarkemmin, ellen voisi aika ajoin selata blogin arkistoa muistin virkistämiseksi…

Joulu ei ollut täällä Lounais-Suomessa kovinkaan talvinen ja sama tilanne taisi olla vähän kaikkialla aivan pohjoisinta Suomea lukuun ottamatta. Aattoa edeltävällä viikolla sentään yritti olla pakkasen puolella, mutta nyt jouluviikolla mentiin selkeästi plusasteissa. Onneksi on glögi, piparit (Aura-juustolla!) sekä joulutortut, jotka auttavat omalta osaltaan tunnelman luomisessa. Onnistuin tänä vuonna maistamaan sekä Blossaa että Loimua jo ennen joulua, kumpikin oli oikein mainiota normiglögiin blandattuna. Blossa tosin oli niin jännän väristä, ettei oikein ollut selvää kumpaan sitä sekottaisi, tummaan vai vaaleaan. Vaalealla mentiin ja hyvää oli.

Edeltävän viikonlopun olimme Tampereella, kun totesimme ettei remontti ehdi valmistua täksikään jouluksi. Tai no, viimeistelyähän meillä oikeastaan enää on – listojen kiinnittämistä, kaappien ym. kasaamista ja sen sellaista. Tavaraa on edelleen nurkat täys ja kaikki vähän hakee paikkaansa, mutta voiton puolella ollaan selvästi. Jouluna emme jaksaneet asiasta stressata, joten Tampereen reissulla oli hyvä nollata mieli sen suhteen. Sen sijaan autoimme kuusen koristelussa, leikimme O:n kanssa, ihastelimme kummitytön hymyjä sekä tietysti söimme. Ja voi jumpe, mitä kaikkea herkkua taas saimmekaan!

Perjantai-iltana saapuessamme pöytään oli katettu lohta ja naudanpihviä, chilimaustevoita ja chililimekastiketta, uunijuureksia, salaattia vadelmavinaigretella sekä marinoitua punasipulia (tsek kuva) – oli aivan jär-jet-tö-män hyvää. Jälkkäriksi uunissa tehtyä karpalojuustokakkua, naminaiskis. Lauantaina lautaselle koottiin edellisen illan jämiä (taivaallista edelleen) sekä vastaleivottuja karjalanpiirakoita. Oi että oli hyvää settiä sekin. Jos joku niin tämä perhe taitaa ruuanlaiton jalon taidon! Kiitos vielä rakkaat ystävät, pidätte meitä aina ihan liian hyvänä. :) ♥

Joulun alla ehdimme myös viettää ensimmäistä hääpäiväämme. Kyllä, siitä tosiaan on jo vuosi aikaa! Uusi sukunimi tulee suht luontevasti ja hääjuhlankin saimme pidettyä, joten mikäpä tässä on rouvana olla. Paperihääpäivää juhlistimme siis Tampereella ihanien tyyppien ympäröimänä, päivällä söimme em. juustokakkua ja illalla kilistimme kuohuvalasillisilla. Kakku pääsi asianosaisena myös kuvaan, jonka Akkiki nappasi meistä – päätin nimittäin viime vuonna, että hoidamme jollain keinolla meistä yhteiskuvan jokaisena tulevana hääpäivänä. Niitä on sitten kiva joskus kiikkustuolissa selata. Tältä näytimme tänä vuonna, vuoden takaisen kuvan voi tsekata tuosta ekasta linkistä.

Nyt kun osa Suomesta on jo saanut ensimmäiset lumihiutaleensa – täällä Turussa senkun sataa vettä – lienee sopiva hetki muistella hetki mennyttä kesää. Mitään koko kesän kattavaa kuvakokoelmaa tästä ei kuitenkaan ole tulossa, vaan huomio on tasan tarkkaan yhdessä päivässä. Elokuisessa lauantaissa, jolloin sain viettää päivän rakkaiden ystävieni keskellä. Polttareista on siis kyse, mikäli joku ei vielä hiffannut.

Päivän olin sopinut kaasoni kanssa etukäteen, mikä oli erittäin hyvä kun kesäisin kuitenkin tuppaa vähän joka viikonlopulle haalimaan jotain ohjelmaa. Mia nouti mut kotoa Turusta, sitten haimme K-serkun asemalta ja suuntasimme kohti ensimmäistä etappia. Päädyimme maalle tutuille lapsuusnurkille, jossa loppuporukka odotti kera kuohujuoman sekä piknik-herkkujen. Ennen syömistä sain tehtäväkseni yhdistää viltillä olevat päähineet oikeaan ihmiseen ja samalla esitellä tyypit toinen toisilleen. Oli muuten yllättävän hankalaa!

Piknikin jälkeen ajoimme kotikotiin, kuten olin toivonutkin. Käteeni lyötiin lista Kersantti Karoliinan (olen toiselta nimeltäni Karoliina ja sotilasarvoni tosiaan kersantti) polttarikätköt, viitaten tietysti tuoreeseen harrastukseeni geokätköilyyn. Juoksentelin vihjeiden ja D/T-arvojen avulla pitkin pihamaata, välillä sain hieman apujakin taustajoukoilta jos en meinannut kätköä löytää. Mainioita kätköpaikkoja näköjään löytyy ihan kodin pihapiiristäkin, propsit Felinelle ja S:lle kierroksen organisoinnista.

Purkkeja oli kaiken kaikkiaan yhtä monta kuin polttareihin osallistujia. Jokaisessa niissä oli sisällä juttu, joka mun piti liittää oikeaan henkilöön ja kertoa sitten mahdollinen asiaan liittyvä tarina. Voi että, mitä kaikkia hauskoja oivalluksia ja muistoja purkeista paljastuikaan! Tuossa kuvassa yllä esimerkiksi on valokuva yläasteen päättäjäispäivää seuraavalta aamulta, kun olimme olleet Sansun kanssa yötä “kämpällä” (= kesähuone Sansun isoäidin piharakennuksessa). Mulla on kaunis kirkkaansininen letti ja Adidas-verkkatakki ikivanhan Nanson trikooyöpaidan päällä – oikea tyylikkyyden multihuipentuma. :)

Viimeisestä purkista löytyi reissaaja, aktivoimaton Travel Bug -lätkä. Avaimenperän possuun S oli värkännyt kiinni hunnun, joten aktivoidessani annoin TB:lle luonnollisesti nimeksi Sian morsian. Seuraavaksi siirryimme sisätiloihin kahvittelemaan, minkä jälkeen oli vuorossa saunomista ja uimista. Saunalla oli paitsi kylmää saunajuomaa, myös päivän hemmotteluhetkeen jos jonkinlaista purkkia ja putelia. Kookosöljyllä sai hierottua hartiajumit pois, kuorinta syntyi hunajasta ja merisuolasta, kasvoille lätkittiin koivunlehtiä virkistämään. Kyllä kelpas saunoa!

Kuva: JS Disain

Saunan jälkeen oli pöytään katettu herkullisia salaatteja ja vaikka mitä muuta, joilla pulikoimisen aiheuttaman nälän sai taltutettua. Loppuilta vierähti hengaillen ja puhua pulputtaen, hiljalleen siinä alkoi sitten vieraatkin tehdä lähtöä. Kotimatkalla Turkuun piti vielä poiketa yhdellä ihan oikealla geokätköllä, pitkään sitä pimeässä etsittiin mutta lopulta purkki löytyi kuin löytyikin. Kokonaisuudessaan päivä oli mahtava ja oli ihanaa, kun niin moni pystyi osallistumaan! Harmi tietysti, että kaikki eivät päässeet tulemaan. Hääjuhlassa sain vielä porukalta muistoksi kivan kuvakirjan polttaripäivän tapahtumista.

Iso kiitos ja halaus teille, rakkaat ihmiset! ♥

Hengissä ollaan edelleen, vaikkei siltä näytä kun mun bloggaustahtia tarkastelee. No, ehkäpä se tästä vielä kohenee – kuukauden päästä olen jo kesälomalla! Lätkäistään eetteriin muutama kuva puolentoista viikon takaa, kun olimme kutsutut korpeen viettämään lauantai-iltaa erään herran neljännesvuosisadan merkkipaalun merkeissä. Mökki oli mukava, sauna erinomainen ja tietysti seura mitä parhainta. Kuvat kertokoon lisää.

Flickr on näköjään ottanut askeleen modernimpaan suuntaan ulkomuotonsa puolesta. Näin ensituntumalta olen kyllä vanhan kannalla, pidin sen simppelistä ilmeestä. Nyt jotenkin kaikki informaatio hukkuu sivuun, kun kuvalle on varattu niin iso alue – ja aika höntiltähän nuo mun minikuvat näyttääkin noin aseteltuna. Tarkoitettu varmaankin isoille, printtilaatuisille kuville tämä uusi systeemi. Flickr myös jumittaa ihan kiitettävästi tällä hetkellä, koko ajan pukkaa server erroria. Tämän postauksen kuvissa meni hyvä tovi ja ainakin 50 refreshausta ennen kuin sain ne tänne asti. Tietty just nyt kun aattelin vaan pikaisesti päivittää…

Tarjolla asukuvaa, pitkästä aikaa. Pukeutumisinspiraatio on viime aikoina ollut hieman hukassa, joten päivän asuja on ylipäänsä tallennettu suht hintelästi. En edelleenkään tiedä minkälainen mun tyyli pohjimmiltaan on ja innostuin kausittain milloin mistäkin, minkä seurauksena mikään vaatekaapissa ei tunnu sopivan minkään kanssa yhteen. Olisiko ehkä helpompaa, jos siellä ei olisi valittavana kuin kourallinen monikäyttöisiä vaatteita?

Käytiin eilen “tuplatreffeillä”, suomeksi siis murkinoimassa Hiilessä ystäväpariskunnan kanssa. Halusin ehdottomasti laittaa päälle garderobini uuden tulokkaan, punaisen pallohameen, joka on eBay-ostos itse asiassa jo vuoden takaa. Alun perin se oli mekko, mutta mallinsa puolesta kyseinen Hell Bunny Sweetheart Dress ei sitten istunutkaan mulle yhtään. Onneksi lähipiirissä on lahjakas ystävä, jonka kätevissä käsissä mekko muuntui ihanaksi kellohameeksi! Nyt vaatekappale saa oikeasti käyttöaikaa, kun se istuu just eikä melkein. Testasin hametta myös alustyllin kanssa, sillä saa kivasti muhkeutta helmoihin silloin kun tarvitaan.

Tältä pallot siis näyttivät edellisessä elämässään mekkona:

(Kuvat: kaboodle.com)

Hell Bunnyn pallohameen kanssa lauantai-iltaan lähtivät tekonahkainen vyö Spirit Items, harmaa t-paita Lindex, K-serkulta adoptoitu collegebleiseri Miss Selfridge, mustat sukkikset H&M sekä mokkanilkkurit Vagabond. Korvissa tämän hetken ehkä lemppareimmat korvikset made by sisko (katsotaan jos muistaisin näyttää ne joskus tarkemmin), kaulassa lahjaksi saatu hopeinen J, kädessä kihlasormuksen vieressä kynsisormus Fashionology. Laukkua en jaksanut ottaa mukaan ollenkaan, vaan heitin puhelimen, lompakon ja avaimet takin taskuihin – vielä kun on villakangastakki erinomaisen taskutilansa kera käytössä.

(Asukuvan nappasi S, kiitti!)

Avril Lavigne – Goodbye Lullaby [2011]

Vihoviimeiset muistelot viime vuoteen tulevat nyt. Ensimmäinen osa luettavissa täällä.

Heinäkuussa…

alkoi pitkään odotettu kesäloma ja heti alkuun visiteerasin Tampereella kuvaamassa polttarit. Sen jälkeen sitten iski oikein kunnon räkätauti, ensimmäinen puolitoista viikkoa meni lähinnä niistäessä. Tervehdyttyäni kävin paikkaamassa muutaman sivistysaukon ja ihastuin ikihyviksi Telkkariin. Kuun loppupuolella pyörin päivän sekä Tallinnassa että Helsingissä. Säät eivät pahemmin suosineet lomalaista, mutta ihan joka päivä ei sentään satanut. Viimeisenä päivänä kävin viimeinkin Colourscapessa, joka oli aikamoisen huikea kokemus.

Elokuussa…

loma jatkui ja vietimme pitkän viikonlopun Tampereella. Kävimme jokavuotiseen tapaan Särkänniemessä ja lisäksi pääsin vihdoin ekaa kertaa asuntomessuille. Viimeisellä lomaviikolla oli vuorossa tyttöjen päiväretki Raumalle sekä maalla järjestämämme pihakirppis. Paluu töihin ahdisti, mutta onneksi kuun loppupuolelle riitti äksöniä mm. Taiteiden yön, kaksien synttärikemujen ja hääkuvauskeikan muodossa. Juuri ennen syksyn alkua mennä täräytin ja päivitin kamerani uudempaan.

Syyskuussa…

intoilin uudesta kamerarungosta ja tallensin syysmaisemia muistikortille niin kotikotona kuin Ruissalossa. Kuun puolivälissä käväisin Habitare-messuilla Helsingissä, samalla reissulla tutustuin inttikaverini hurmaavaan kissaparivaljakkoon. Iittalan odotettu Sarjaton-astiasarja tuli kauppoihin ja kävin heti hakemassa kauniin mukiparin kotiin. Eräänä loppukuun sunnuntaina kasasimme puoliskon kanssa herkullisen brunssin ihan vaan kahdestaan.

Lokakuussa…

olin surkea bloggaaja niskajumeineni. Koitin siis välttää koneella istumista ja ihastelin luonnon väriloistoa. Olin vähän syysmasentunut, haikailin menneitä vuosikymmeniä sekä muuttamista maaseudun rauhaan pysyvästi. Saman iltana kun ystäväpiiri laajentui pienellä porkkanapäällä vietin suvun naisten kanssa iltaa Linnateatterissa mm. halloumsalaatin merkeissä. Seuraavana päivänä meillä oli firman koulutusristeily ja vedin buffetissa ruokaa minkä ehdin. Yhden viikonlopun olimme Tampereella, jolloin ohjelmassa oli festarointia ja muuta. Lunta satoi jo lokakuun lopussa, mikä oli kiva yllätys pimeyden keskelle. Viimeisenä viikonloppuna juhlittiin synttäreitä oikein kaksin kappalein, ensin Sansun 27-vuotispirskeissä (korjattu ikätypo; taisin luulla itseäni vuoden nuoremmaksi :P) ja pari päivää myöhemmin serkkutytön 1-vuotiskemuilla.

Marraskuussa…

mieli alkoi kohentua eikä elämä tuntunut enää niin yksitoikkoiselta. Heiluin kamerani kanssa Television pikkujouluissa ja Dear Designin myyntitapahtumassa Hansassa sekä yritin saada samaan kuvaan taaperon ja kissan joulukorttia varten. Tein hullun paljon töitä ja pari vapaailtaakin meni työporukan kanssa, ensin tiimi-illassa ja sitten pikkujouluissa. Alkukuusta ostamieni Samujin pappahousujen taskut hajosivat lähes atomeiksi ja pökät lähtivätkin myöhemmin Helsinkiin korjattavaksi.

Joulukuussa…

tein edelleen turhan paljon töitä enkä oikein muuta ehtinyt. Jossain välissä kuitenkin oli nimikekkereitä ja joulumyyjäisiä – ja sitten olikin jo joulu ovella. Maailmanloppua ei tullut, joten saimme suunnitellusti vaihdettua siviilisäätyä juuri ennen joulunpyhiä. Joulun vietimme maalla, oli lunta ja pakkasta. Kokeilin tehdä porkkanalaatikkoa, joskin äippä oli tehokkaasti apuna siinä. Tapaninpäivänä oli sukulaisjouluateria, yllätysavioitumisemme aiheutti yllättävän paljon hälyä. Hyvästit vuodelle 2012 jätimme loistoporukalla vesisateessa maalla.

Se oli sellainen vuosi se!

Within Temptation – The Heart Of Everything [2007]