AvainsanaHerqperc

Kuten perjantaina olikin juttua, aloitin viikonlopun viettoni Televisio Lifestyle Storen pikkujouluilla. Rakas puoliskoni lupautui lähtemään mukaan, pikkujoulujen jälkeinen Pizzarium-visiitti tosin taisi toimia suurimpana houkuttimena. Kohtalaisen mukisematta äijeli kuitenkin jaksoi istuskella glögimuki kädessä sillä aikaa kun mä kiertelin ja hypistelin ja kävin sovituskopissakin muutaman ihanan vaatekappaleen kanssa.

Glögin lisäksi tarjolla oli pientä naposteltavaa. Aurinkokuivattu tomaatti-basilika-napit olivat älyttömän hyviä! Sitten joskus tupareihin voisi kehittää jotain vastaavaa…

Illan aikana oli mukavia alennuksia mm. Samujilta.

Katri/n-rekillä roikkui ihania neulejuttuja.

Vähän päähinepuolta; huomaa mahtava Coston keltamusta hattu!

Lisää hattuja + Globe Hopen vaatteita.

Kooky Gemsin koruja tekisi mieli haukata.

Lääh, Minna Parikan kenkiä! Kokeilin noita punaisia mutta hitsin kapea tuo korko, mä heittäisin taatusti nurin heti kun edes yrittäisin kävellä noilla. :P

Swedish Hasbeensin näpsäkät puukengät.

Ihastelin jälleen Polkka Jamin sympaattisia tyynyjä…

…kuten myös ihania keittiöpyyhkeitä. Kissa-aihe varsinkin on pop!

Pikkujoulukausi on siis pyöräytetty käyntiin, kiitokset Televisiolle! Seuraavia kekkereitä ja tietysti kaikenkarvaisia joulumyyjäisiä odotellessa, tässähän alkaa joulu hiipiä mieleen ihan tosissaan jo. Glögiä kuluu mukitolkulla (sitä mustikkaista, nam!) ja tänään ripustin keltaharmaamustat Paul-serkun valopallot ikkunaan pimeitä iltoja valaisemaan. Vielä kun saisi remontin siihen pisteeseen, että tavarat löytäisivät paikkansa kaapeista ja hyllyiltä sen sijaan että olisivat missä sattuvat mahtumaan… No, tulevalla viikolla pusketaan taas remppaa eteenpäin niin paljon kuin mahdollista.

Tänä vuonna Taiteiden yö täällä Turussa osui heti ekalle työviikolle lomani jälkeen, nuutuneesta lomanjälkeisolotilasta huolimatta jaksoin lähteä kaupungille katselemaan meininkejä. S poimi mut kyytiin käytyäni kotona vaihtamassa freesimpää vaatetta päälle, rykäisimme auton Läntiselle Pitkäkadulle parkkiin ja kiipesimme sieltä Puolalanmäen yli keskustaan.

Taivas oli uhkaavan tumma, mutta ei sylkenyt vettä kidastaan.

Ensimmäinen etappi oli Hansatori ja Designmyyjäiset, jossa pyörähdimme moikkaamassa Destheaa sekä Santtua myyntipöytiensä takana. Ainoa myyjäisostokseni oli Joutomaan hellyyttävä printti, joka sika-aiheellaan sopii meidän talouteemme kuin nenä päähän. Koitan muistaa ottaa kuvan, kunhan joskus saan printin seinälle saakka… Joulu 2013 tuntuu aika realistiselta tavoitteelta tällä hetkellä.

Seuraavaksi suuntasimme Kultataloon kuuntelemaan hittikappaleita Turun seudun musiikkiopiston tulkitsemana, Rihannat ja Nightwishit kuulostivat kieltämättä hienolta viuluilla ym. soitettuna. Äiskäkin siinä saapui paikalle ja siirryimme kolmestaan Thalian torin puolelle katsomaan steppiesityksiä. Kun vielä iskä pääsi töiltään liittymään seuraan, palasimme steppailun jälkeen Kultataloon ja kävimme kahvittelemassa ylimmän kerroksen Café BrownZissa. Itse testasin paikan chai latten, joka oli ihan ok.

Kirjakauppakierroksen jälkeen menimme syömään suosikkiravintolaani Fontanaan, jossa oli illan häppengeistä huolimatta hyvin tilaa neljän hengen seurueellemme ja ruuatkin tulivat suht nopeasti. Kokeilin tällä kertaa Mozzarella Sandwichia kasvisversiona (bufala mozzarella ♥) ja huh heijaa, miten jättimäinen tämä kymmenen euron annos olikaan! Ja ah niin herkullinen, kuola vaan valuu suupielestä kun mietinkin tuota annosta.

Aurinko laskee Puolalanpuistossa.

Syöminkien jälkeen kello olikin jo sen verran että oli aika hilpaista kotiin, jotta jaksaisi seuraavana aamuna taas nousta töihin. Ensi vuonna ehkä taas vähän suuremmalla innolla? Vaikka ihan kiva se on myös näin pienimuotoisesti fiilistellä taidetta ja kirjoja, jos ei ole enempään rahkeita.

Joskus heinäkuussa S heitti ilmoille ajatuksen pihakirppiksen järkkäämisestä maalla ja ajatuksen hauduttua pystytimme päiväksi oman kipputorin S:n & A:n pihalle samana päivänä kuin kylällä järjestettiin jokavuotiset kesämarkkinat. Tuumailimme, että ainakin silloin olisi paljon ihmisiä liikkeellä – ehkäpä joku eksyisi kirppiksellekin, vaikka matkaa keskustasta olisi muutama kilometri.

Ja niin eksyikin! Ei nyt mitään varsinaista yleisöryntäystä, mutta ekaksi kokeiluksi ihan mukavasti. Heti aamusta paikalle ilmestyi selkeä trokari, joka vei parhaat palat päältä ja todennäköisesti myyntiin kovalla hinnalla jonnekin hyllykirppikselle. No, pääasia että tavarat lähtivät omista nurkista pois. Aamupäivä oli selvästi vilkkaampi, puolen päivän jälkeen ei enää kovin montaa uteliasta näkynyt. Hienoa oli kuitenkin se, että vain yksi poistui ostamatta mitään – kaikkien muiden matkaan lähti edes jotain pientä.

Patekin olisi halunnut osallistua.

Sään puolesta päivä oli erittäin onnistunut, aurinko lämmitti vielä sen verran että ulkona tarkeni istuskella lyhythihaisessa. Itse käväisin aamupäivällä pikaisesti tsekkaamassa markkinahumun, S piti sillä aikaa “putiikkia” pystyssä ja välihetkinä puikot viuhuivat tulossa olevaa syysvauvaa varten. Tavaraa oli myynnissä PALJON, kiitos opiskeluaikojen shoppailuintoni. Suurin osa jäi toki myymättä, mutta jotain sentään saatiin nurkista pois. Päivän päätteeksi kuvasin osan vaatteista tarkoituksenani laittaa niitä Huutikseen/Fb-kirppiksille, mutta enpäs ylläri ylläri ole ehtinyt tätä aietta vielä toteuttaa… Ehkä mä tässä jonain päivänä.

Kasattuamme kirppiskamat lähdin äitin kanssa kesäteatteriin, jossa viime vuodelta tuttu kylämatka sai jatkoa. Kouluaiheinen näytelmä oli hauskasti toteutettu ja sai pohtimaan suomalaisen opinpolun nykytilaa. Tuntuu, että paljon on muuttunut jo siitä kun itse menin kouluun! Parikymmentä vuotta tosin siitäkin on jo ehtinyt vierähtää, eh heh.

Puolisko sai myös raahauduttua illaksi maaseudun rauhaan ja otimme jälleen suunnaksi S:n & A:n residenssin. Suunnitelmissa oli viettää rentouttavaa lauantai-iltaa, pelailla, saunoa – sekä tietysti syödä. Alkupalaksi sipsejä, Nannakin yritti maistella:

Olen näin “aikuisiällä” (en edelleenkään koe itseäni mitenkään kovin aikuiseksi…) pelannut harmittavan vähän mitään lautapelejä, joten oli aika tutustua kehuttuun Carcassonneen. Ensimmäinen kierros meni vähän hapuillen, joskin onnistuin silti voittamaan koko pelin. Toisella kerralla sujui jo paremmin sääntöjen ym. puolesta, nyt vaan täytyisi koittaa järjestää uusi peli-ilta lähiaikoina ettei unohdu opit.

Illan menyy käsitti tällä kertaa lettuja, joita S paistoi aikamoisen kasan. Sisään kääräistiin tuoreita hedelmiä (ananasta, hunajamelonia, cantaloupea, mangoa) ja kotitekoisia hilloja sekä henk. kohtaista musthaveani kermavaahtoa. Herkkua oli, totta vieköön!

Lauri – New World [2011]

Viimeisellä lomaviikolla saimme vihdoin ja viimein Sansun kanssa toteutettua koko kesän suunnitelmissa olleen päiväreissun yhteen lempikaupunkiini eli Raumalle. Nappasimme matkalta lisäksi kyytiin S:n, ja niin kolmen koplamme oli valmis kohtaamaan elokuisen pitsikaupungin! Sää oli aurinkoinen mutta syksyn koleus alkoi jo tuntua eikä elohopea noussut enää niin korkealle kuin olisi voinut toivoa. Itse vedin shortseissa ja sandaaleissa vielä-on-prkl-kesää-jäljellä -asenteella, mutta neuleesta en kyennyt luopumaan missään vaiheessa päivää. Snif.

Pyörimme pääasiassa Vanhan Rauman kaduilla, kierroksen aloitimme Kuninkaankadun alkupäästä. Pakollisia vierailun kohteita olivat tietysti vanhat tutut vaateliikkeet Busstop Clothing ja K26, lisäksi pääsin viimeinkin katsastamaan paikallisen Studio25-shopin. Niissä teinkin tämän kesän about ainoat alelöydöt – krantulle ei kelpaa enää mikä tahansa rytky punaisella hintalapulla varustettuna. :)

Kävelimme rauhaksiin Vanhan Rauman kaduilla, piipahdimme kiinnostavissa paikoissa kun sellaisia tuli vastaan, etsimme S:n johdolla yhden geokätkön. Kaupunki oli selvästi jo kesäsesongista rauhoittumaan päin, verrattuna vuoden takaiseen visiittiin ihmisiä oli selkeästi vähemmän liikkeellä – joskin silloin toki oli lauantai ja pitsiviikkokin meneillään.

Nautimme kevyen lounaan jo aika alkuvaiheessa, Café Salin salaattia tottakai. Sen verran aurinko sentään lämmitti, että söimme terassilla. Iltapäivän taukopaikaksi valikoitui Kontion pihakahvila, jonka vastapaistetut vaniljamunkit olivat mielettömän herkullisia. Kyytipojaksi Laitilan greippilimua, kyllä kelpasi lepuuttaa kehoa ja mieltä!

Munkkisokerit suupielistä pyyhittyämme päätimme olla kunnon turisteja ja hyppäsimme Kake Kaupunkijunan kyytiin. Rauma sightseeing-kierros kesti vajaan tunnin, oli hauska nähdä kerrankin kaupunkia vähän laajemmalta alueelta. Ihmisiä ei lisäksemme ollut ajelulla kovinkaan paljon, eipähän ainakaan ollut ahdasta. Kuvissa näkyy myös yksi Rauman ostokseni, jonka tein heti alkuun Kookengän alelaarista. Todellinen löytö: Vagabondin nahkasandaalit, just mun kokoa ja hintaa vaivaiset parikymppiä! Malli on nimeltään ilmeisesti Gladia ja myyjän mukaan SS10-mallistoa.

Junalipulla sai alennusta lähtöpaikan viereisestä La Bamba -ravintolasta, joten kävimme katsomassa ruokalistan ja päädyimme syömään “vähän jotain pientä” eli ihan kunnon setit siis. Ei sillä, salaateista oli siinä vaiheessa jo useampi tunti ja kevyen lounaan vastapariksi kävi hyvin hieman tuhdimpi päivällinen. :) La Bamba oli ihan viihtyisä paikka ja ruokakin hyvää, vegequesadillasta ei ainakaan ole mitään huonoa sanottavaa.

Vatsat täynnä suuntasimme kotimatkalle pitkän päivän jälkeen. Loistopäivä oli, kiitokset siitä seuralaisille S & S! Ostoksiin palaan myöhemmin, pari niistä ansaitsee ihan oman postauksensa. Katselin kyllä sitä kassien määrää vähän kauhulla, vaikka kaikki ostokset olivatkin onnistuneita toimivaa garderobia ajatellen. Täytynee siivota kaappia toisesta päästä ja laittaa kiertoon niitä vaatekappaleita, joita en ihanuudesta huolimatta vaan saa sopimaan asuihini.

Apulanta – Kaikki kolmesta pahasta [2012]

Kotiuduttuamme Tallinnasta kymmenen jälkeen illalla olimme sen verran rikkipoikkiväsy, että nukkumatti tuli noutamaan aika vikkelään. Seuraavana aamuna heräsimme suht virkeinä ja pienimuotoisen aamupalan jälkeen lähdimme siskon kanssa hakemaan autoa, jotta saisimme pakattua Tallinnan juomatuliaiset suoraan takaluukkuun. Ei niitä sinänsä paljoa ollut mutta sen verran kuitenkin, että niiden roudaaminen satamasta K-serkun luokse oli ihan tarpeeksi.

Tehtävän suoritettuamme sanoimme heipat K:lle ja kuin ihmeen kaupalla löysimme vielä autolle sopivan parkkipaikan, jossa ei tarvinnut huolehtia parkkimaksuista. Ratikka vei meidät Kauppatorille, josta kävelimme Katajanokalle tsekkaamaan tämän kesän pystyssä olevan Finnish Design Shopin pop up -kaupan. Aikamoisen komeat puitteet!

Olisin luonnollisesti voinut viedä mukanani puolet esillä olevista tavaroista ja Feline pohti miten saisi kuljetettua Pallotuolin huomaamatta ulos… :) Läähätettyäni tarpeeksi kaikkea jatkoimme kuitenkin matkaa tyhjin käsin. Suuntasimme kohti Aleksanterinkatua, matkalla innostuimme kiipeämään Tuomiokirkon portaille istumaan ja kävimmepä myös kurkkaamassa sisällä kirkossa.

Iltapäivän aikana mm. ihastelimme Minna Parikan kenkiä ja laukkuja, sovitimme Jeffrey Campbellin Litoja sekä söimme lounaaksi Johto Cafen paljon kehutut salaatit (hyvää oli!). Jalat alkoivat olla tohjona monen päivän käyskentelystä, mutta onneksi aurinko paistoi eikä päivä olisi sään puolesta paljoakaan parempi voinut olla. Taisikin olla niitä harvoja kunnon kesäpäiviä tänä vuonna…

Päivän päätteeksi jalat veivät Design Forum Finlandiin, jossa törmäsimme kiintoisaan Eero Aarnio -nurkkaukseen – ja istuimme jälleen Pallotuolissa, itse asiassa kahdessakin erilaisessa. Kyseinen pop up -myyntinäyttely on avoinna 29.8. saakka, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa mikäli niillä nurkilla liikkuu! Ennen autolle palaamista istahdimme vielä Kakkugallerian pöytään Cityshoppari-tarjouksen houkuttelemana, vadelmalimejuustokakku oli suussa sulavaa ja chai latte erinomaista sekin.

Mahat makeaa täynnä hyppäsimme ratikkaan ja porhalsimme autolle, sitten nokka kotia kohti. Hei hei Helsinki, pian toivottavasti nähdään taas!

(Kuvat © Jose & Feline.)