AvainsanaMuutoksia

Ihan järjetön kiire ollut koko viikon! Olen koneella ehtinyt suunnilleen sähköpostit ja naamiksen tsekata, hyvällä tuurilla jonain päivänä lemppariblogien päivitykset. Kuvittelin tietysti, että viikonloppuna ehtii sitten tehdä kaikenlaista, mutta yllätys yllätys johonkin se viikonloppukin taas katosi. Vapaakin tosin alkoi vasta lauantaiaamuna, kun pääsin yövuorosta, ja viime yönä oli pakko nukkua kertyneitä univelkoja pois. Nytkin oikeasti pitäisi olla jo nukkumassa, sillä huomenna menen aamuvuoroon ja herätys soi neljältä… Mutta paljastetaanpa vihdoin se mulle iso askel, josta viime viikolla oli puhe.

Uusi kumppanini, 21,5″ iMac! Olen useasti ajatellut Maciin vaihtamista, mutta lopulta kuitenkin pysytellyt PC:n parissa. Vanhan rakkaan Einarini täytettyä joulun alla kolme vuotta (ja virtalähteen kosahdettua ja hiiren alkaessa tökkiä pahasti jajaja…) tiesin uuden tietokoneen hankinnan olevan lähiaikoina edessä. Kun sitten bongasin lähes järjettömän hyvän iMac-tarjouksen, oli päätös tehtävä suhteellisen nopeasti. Pari päivää selailin netissä Mac-aiheisia keskusteluja ja kokemuksia, kunnes tein positiivisen ostopäätöksen.

Harmittaa vain, että siirtymävaihe on edelleen käynnissä, koska olen ollut niin vähän kotosalla. Suurin osa tiedostoista on kyllä jo siirretty Einarista ulkoiselle asemalle, josta ne siirtyvät eteenpäin heti kun taion jostain tarpeeksi aikaa. Olen onneksi käyttänyt Macia aikaisemmin sekä opiskelun että työn puolesta, joten varsinainen koneen käyttäminen on todennäköisesti helppo omaksua. Ja onhan kyseinen kapistus myös aika pirun tyylikäs sisustuselementti!

1. Värjäsin pari päivää sitten hiukset, mutta ne näyttävät aika samalta kuin ennenkin. Hivenen ehkä punaisempaa ruskeata nyt, pääasia oli että maantienharmaan juurikasvun sai piiloon.
2. Tarvitsisin lauantaiksi muutaman digikuvan teetettyä, mutta jopa monivuotinen vakiopaikkani oli lisännyt hintoihinsa käsittelymaksun. Tästä järkyttyneenä keskeytin tilaukseni enkä tiedä miten ratkaisisin ongelman, tulostintakaan kun mulla ei ole.
3. Leikin jälleen opiskelijaa ja lähden tänään illalla Lemmenlautalle. Linnan juhlat -teemaan sopiva asu löytyi pääasiassa omasta kaapista, loput osat lainasin siskolta. Toivottavasti jalat kestävät illan verran korkokenkiä, huomista varten taidan ottaa jotkut matalammat popot.
4. Huomisen päivän vaatetus on vielä miettimättä, jaiks. Alun perin suunnitelmissa oli laittaa tekonahkashortsit jalkaan, mutta taidan sittenkin päätyä paljettihameeseen. Kun vain vielä keksisi jotain mitä laittaa hameen seuraksi.
5. Ennen risteilylle lähtöä ehtii kuitenkin tapahtua vielä jotain, joka jännittää mua jo etukäteen. Kyseessä ei ole mikään maailmaa mullistava juttu, mutta mulle henkilökohtaisesti se on aika iso askel. Palataan aiheeseen tuonnempana. EDIT: tapahtuukin vasta myöhemmin, olin vähän sekaisin päivissä…
6. Loppuviikko mulla on aika täyteen varattu eikä koneella varmaan ehdi pahemmin istua. Blogin pariin palailen todennäköisesti ja toivottavasti viimeistään sunnuntaina. Oikein mukavaa viikonloppua kaikille siis!

Silloin blogiristeilyllä viimeisen illan päätteeksi järjestettiin arvonta, jossa palkintona oli mm. Adobe Photshop Elements -ohjelmia sekä Tigin tuotepaketti. Mun arpaonnessa ei yleensä ole kauheasti hurrattavaa, joten yllätyin täysin kun nimeni yhtäkkiä sanottiin. Voitin Levi’s-farkkupaidan, josta sai jopa valita mieleisensä koon, ja eilen hain paketin lähipostista kotiin. Tällaisesta vaatekappaleesta on siis kyse:

Mä en oikein ole lämmennyt farkkupaitatrendille – muistelen vieläkin kauhulla ala-asteen 5. ja 6. luokkaa, jolloin kuljin jatkuvasti jättiteepparissa (mitä suurempi sen parempi!) ja siinä päällä farkku-/flanellipaita. Niiden koosta kertoo hyvin se, että mun kyllästyttyä farkkupaidan otti käyttöönsa äiti, joka kuitenkin on useamman koon mua isompi… On kuulemma vieläkin äipällä kyseinen paita vaatehuoneessaan. Voittamani farkkupaita muistuttaa jossain määrin ala-asteaikaista paitaani, mm. nepparit ovat hyvin samanlaiset, mutta malli ja koko ovat sentään erilaiset. Nähtäväksi jää, päätyykö Leviksen versio mulla käyttöön asti vai onko sillä kenties muunlainen tulevaisuus.

Paketissa oli yllättäen muutakin kuin pelkkä farkkupaita. Punaisella Check-teemalla varustetun henkarin (paitakuvassa), silitysnesteen ja tekstiilisaippuan lisäksi laatikosta löytyi Cat Powerin levy, jonka kansigrafiikka ainakin näyttää houkuttelevalta. Kyseinen artisti ei ole mulle ennestään tuttu, joten mielenkiinnolla odotan hetkeä kun ehdin tutustua nyt hyllystäni löytyvään Jukebox-albumiin.

Tämän postauksen otsikon jälkimmäinen osa viittaa mun elämässä tänään tapahtuvaan muutokseen, silmien laser-leikkaukseen. Runsaan puolen tunnin päästä mun pitäisi olla paikalla (meiltä on siis n. 10 minuutin kävelymatka), ja yhdeltä mun silmät olisi tarkoitus operoida. Tuntuu uskomattomalta ajatella, että pian voin unohtaa silmälasit vuosiksi! Vähän tässä jo jännittää, mutta eiköhän se ole ihan normaalia.

YleX Tänään

Aloitin viikonloppuni nousemalla ajoissa sängystä lauantaiaamulla ja yhdeksältä olin jo matkalla Lumenen ystävämyyntiin Raisioon. Olen käynyt kyseisessä tapahtumassa kerran aiemmin pari vuotta sitten, viime syksynä ei tullut mentyä – olikohan sitten jotain mielekkäämpää puuhaa intin lomilla… Meininki oli tällä kertaa hyvin samanlaista kuin viimeksikin, varhaisesta kellonajasta (tai ehkä jotkut heräävät ihan normaalisti viikonloppuaamuisin reippaasti ennen yhdeksää?!) huolimatta kansaa oli paikalla iso lauma. Tarjontaan pääsi tutustumaan hyvin, mitä nyt välillä saman pöydän antimia oli kurottelemassa useampi käsi. Eniten aikaa kului kassalle jonottamiseen, itse taisin sellaiset 15-20 minuuttia jonottaa ennen kuin ostokseni kirjattiin lapulle ja sain siirtyä maksujonoon. Maksaminen onneksi sujui suhteellisen jouhevasti.

(Quick & Chic sävy Pimeän taa 2,5e; mineraalipuuteri 5e; Eye dramatizer sävy Intense Black 4,5e.)

Mulla ei varsinaisesti ollut minkäänlaista ostoslistaa mielessä, kunhan ajattelin hamstrata talven varalle muutamat rasvat (vanhat alkavat uhkaavasti loppua) ja hoitoainetta kaipailin myös. Toiveeni toteutui ja löysin sopivat tuotteet, edullisesti tottakai verrattuna kauppojen hintoihin. Vähän jotain muutakin eksyi ostoskassiin, mm. täydellinen metallihohtoharmaa kynsilakka, Lumene Natural Coden puuteri ja kajaali sekä Arctic Aqua body lotion saman sarjan suihkusaippuan kaveriksi. Kultakin sai osansa saaliista: tuliaisiksi toin reissultani pari herkän ihon tuotetta (Linnaa ja Erisania) sekä niin ikään herkälle iholle tarkoitettu Erisanin pyykinpesuneste.

(Linna-suihkusaippua 1,5e; Arctic Aquat 3,50e/kpl; Erisan-puhdistusgeeli 2e; Cutrin MyCode -hoitoaine 5e.)

Nyt siirryn kohti unimaailmaa, huomenna on taas töitä ja nyt on vaihteeksi aamuvuoroviikko – herätys siis reippaasti ennen kukonlaulua. Keskiviikkona tapahtuu jotain erittäin mukavaa, palataan astialle viimeistään sen tiimoilta. Can’t wait!

Syyskuun ensimmäinen päivä, mun ajatusmaailman mukaan siis syksy on nyt virallisesti täällä. Vuodenajan vaihtuminen tosin on tuoksunut nenässä jo jonkun aikaa, ja tänään tajusin ensimmäistä kertaa puiden lehtien alkaneen vaihtaa väriä. Kelit ovat selkeästi viilentyneet, mikä ei sinänsä harmita – vaikkakin takin päälle heittäminen tuntuu ihan kummalliselta. Niin ja paljaita sääriä farkkushortseissa on vähän ikävä.

Mun syksy alkoi työhaastattelulla, about parinkymmenen hakemuksen jälkeen vihdoin tuli edes yksi kutsu haastatteluun. Tuntui menevän ihan mukavasti, ensi viikolla kai pitäisi selvitä huolitaanko mut sinne vaiko ei. Runsaan 50 kilometrin työmatkakaan ei haittaisi, kunhan vain jotain pääsisi tekemään. Tällainen useamman viikon lööbailu alkaa hiljalleen käydä hermoille, mä kaipaan tekemistä ja erityisesti jotain säännöllisyyttä elämään.

Vanha kämppä Maariankadulla on jätetty taakse, uuteen kotiin pääsyä odotellessa punkkaan vanhempien nurkissa pari viikkoa. Käytiin tänään kullan kanssa huonekaluliikkeissä lähinnä inspiraatioiden toivossa, mutta löydettiin me sentään passelit verhot (halvalla!) olohuoneeseen. Olen vähän sitä mieltä, että tulevaisuudessa käydään vielä tahtojen taisto ainakin matto-osastolla… Vaikka tässä ollaan suhteellisen tiiviisti hengattu useampi kuukausi, niin kyllähän saman katon alle muuttaminen pikkasen jännittää. Toisaalta tuon yhden kanssa on niin mukavaa olla ja elää, kun se on samalla tavalla vähän sekopäinen kuin itsekin olen. ;) Meille vaan tulee välillä tosi hullunkurisia kohtauksia vastaan ihan huomaamatta, ja tylsätkin asiat osataan kääntää sopivasti hassutteluksi. Parasta on tietysti se molemminpuolinen tykkäämisen tunne, mä tykkään ja musta tykätään. Siitä tulee aika hyvälle mielelle, kun esimerkiksi pukeutuessani kotikotona maailman junteimpiin vaatteisiin (tänään tyyliä Marimekon sinimustaraidallinen paita, ikivanhat beiget lökötuulihousut sekä punaiset kumisaappaat) toinen sanoo ihan yllättäen, että “hei kulta oot tosi kaunis”. <3

Ketään ei ehkä kiinnosta, mutta syy miksi mulla oli päälläni edellä mainittu kotiasu oli se, että oltiin lähdössä ohrapellolle keräämään hukkakauraa pois. Iskän pyynnöstä/käskystä, kun se itse lähti motoristiporukalla viikottaiselle ilta-ajelulle ja ohra pitäisi huomenna puida pois. Päivällä taivas oli harmaa, mutta pellolla pyöriessämme ilta-aurinkokin näyttäytyi ja katosi sitten kauniin auringonlaskun saattelemana horisontin alapuolelle. Mikäs täällä maalla väliaikaisesti ollessa.