AvainsanaOma blogi

Vuosiluku saatiin onnistuneesti päivitettyä seuraavaan enkä päätynyt synnärille vanhan vuoden puolella, peukku sille. Alkuillasta alkoi tosin olla varsin mielenkiintoisia tuntemuksia ja ehdin miettiä tuleeko yöllä lähtö, mutta ei sentään – yhtenä pakettina täällä ollaan edelleen. Olo on tänäänkin kyllä ollut vähän kummallinen, joten saa nähdä kuinka pitkään tässä saadaan vielä odotella ennen kuin aika on kypsä. Ensi viikolla se the päivämääräkin jo koittaa, ettei sen puoleen. Hurjaa ajatella, että tämän kuun aikana meille tulee vauva!

Eilen oli pakko käydä bloggaamisen lomassa ikuistamassa, kun aurinko värjäsi taivaan viimeistä kertaa vuonna 2014. Aikamoinen vuosi se olikin, vaikkei se ehkä blogissa näkynyt. Oikeasti, mua ihan nolottaa miten surkea bloggaaja olin vähän läpi vuoden suunnitelmistani huolimatta. No, jospa asia korjaantuisi tänä vuonna? Palaan viime vuoteen erikseen koontipostauksilla tuttuun tapaan, näin äitiyslomalaisena olen kerrankin jopa ehtinyt aloittaa urakan.

Vuotta vaihdoimme tosiaan maalla ystäväperheen hoteissa. Samalla kaavalla mentiin kuin useampana edellisenä vuotenakin (2013/2012/2011/2010) eli ruokaa, saunaa ja muutama raketti lapsen iloksi. Illan menyy käsitti tällä kertaa nachohässäkkää, jota emme ole tehneet kotona pitkään, pitkään aikaan. Omaan kasvisversiooni heitin nachojen lisäksi papusekoitusta, salsaa, juustokastiketta, creme fraichea, Aura-juustoa sekä tuoretta ananasta; lautaselle toki myös guacamolea kylkeen. Ja hyvää oli! Kuohuvaa emme lopulta korkanneet lainkaan, jouluna saamani Lehtikuohukin jäi juomatta kun ei vain tehnyt mieli. Teimme ehkä myös ennätyksen siinä, että painuimme koko sakki pehkuihin yhteen mennessä – vanhuus ei tule yksin. ;)

Tänään aamupalan jälkeen pyörähdimme vielä meillä kotikotona ennen kuin suuntasimme takaisin kaupunkiin, siskon porukkakin oli selvinnyt aatosta suurin piirtein ehjänä. Vastikään 14 vuotta täyttänyt kissarouvamme Dharma hyöri paikalla myös, ehti hetken koisata mun sylissä sohvalla ja kotvan kuluttua löytyikin jo patsastelemasta terassin pöydällä. Kamera kun sattui olemaan sopivasti hollilla, sain napattua rouvasta vähän kuin synttäripotretin.

Kuningasidea – Nimi on enne [2014]

Siitä on ehtinyt hujahtaa jo vuoden päivät, kun viimeksi tein isomman muutoksen blogin ulkoasuun. Päivittäminen on ollut ajatuksissa ainakin kesästä saakka, mutta nyt vasta äitiysvapaan alkamisen kunniaksi sain puristettua uuden leiskan kasaan. Ainekset ovat olleet kasassa pidempäänkin, mutta päädyin rakentamaan templaten alusta asti uusiksi ja siksi projekti vaati enemmän aikaa kuin yleensä. Vaan onpahan kätevämpää päivittää jatkossa esim. sivupalkin kilkkeitä ja varmasti myös ulkoasua, kun vauva kuitenkin nappaa tulevaisuudessa oman osansa tietokoneajastani. Postaustahti toivottavasti tästä vilkastuu ainakin hetkeksi, sillä leiskan muotoutumisen ohella olen naputellut luonnoksiin useamman postauksen. Vanha ulkoasu ei selkeästi inspiroinut tarpeeksi, pikemminkin ehkä päinvastoin.

Siinä vielä muistijälki edellisestä ulkoasusta, loppupeleissä muutos on oikeastaan aika pieni (mutta omaan silmään vaikuttava silti). Vaalea meininki jatkuu edelleen, valokuvien kanssa kun vaaleus toimii mielestäni parhaiten. On myös ihana saada uudenlaista typografiaa kehiin, onnistuin kerrankin valitsemaan ihan kivan setin fontteja – se on usein mulle kompastuskivi, kun ei tuota graafista silmää ole niin paljoa kuin ehkä toivoisi. Mobiilioptimointi on vielä suht vaiheessa (pahoitteluni tästä), mutta koitan tsekata nekin kuntoon lähipäivinä. Mahdollisista bugeista ja muista ajatuksista saa mieluusti raportoida kommenttiosaston puolella!

Löysin luonnoksista tällaisen suht järkevässä muodossa olevan postauksen, joka on unohtunut julkaista. Ohopsan. Koneella istuminen on taas jäänyt vähemmälle niskaongelmien takia, joten blogissakin on ollut hivenen hiljaista. Ei siis ehkä mikään ihme, että tällaisia unohduksia sattuu. Ja ehtiihän sitä, kun kuitenkin vasta vuoden kaksi ekaa kuukautta on kulunut. Eikö maaliskuun alku ole vallan mainio ajankohta pohtia vielä kerran mennyttä vuotta..? No, tuleepa vähän mietittyä tätä parhaillaan eteenpäin rullaavaakin vuotta ja odotuksia sille.

Vuosi sitten tammikuussa kokosin tekstimuotoon odotuksiani alkaneelle vuodelle. Olisi ehkä ollut hyödyllistä palata niihin esim. puolivälissä vuotta, mutta se sitten unohtui. Päätin listata samaan tyyliin ajatuksia tällekin vuodelle, jospa muistaisin näitä vilkaista joskus kesällä niin homma olisi vielä mahdollisesti pelastettavissa.

Miten vuoden 2013 odotukset toteutuivat?

• Remontti tulee ainakin pääpiirteittäin valmiiksi. (Piste!)
  Täysin valmista ei tullut, joskin joulun jälkimainingeissa pääsin vihdoin purkamaan kahden vuoden takaiset muuttolaatikot ja tavarat alkoivat löytää paikkansa. 2013 taisi kuitenkin olla se vuosi, jolloin suurin osa “pikku” projektistamme valmistui: makuu- ja työhuoneiden välinen seinä kaappeineen, uusi lattia em. huoneisiin sekä olohuoneeseen, listat melkein koko asuntoon.
• Harkitsen joka ikisen ostoksen tarkkaan.
  Ruokakaupassa joskus pääsi lipsahtamaan, mutta noin muuten harkitsen joskus liikaakin. Vatvon ja vatvon enkä ehkä pääse lopputulokseen lainkaan, mutta eipähän tule viime vuodelta mieleen mitään minkä ostaminen tai ostamatta jättäminen harmittaisi.
• Koitan päästä pahimmasta sokerikoukusta irti.
  Välillä menee sen suhteen hyvin, sitten taas tulee huonompia jaksoja. Joulua edeltävän 75 päivän karkkilakon jälkeen suunnittelin jopa ryhtyväni vuoden lakkoon, mutta en sitten kuitenkaan tohtinut. Monet herkut tosin ällöttävät mua nykyään, joten siinä mielessä työsarkaa on ehkä vähemmän nyt.
• Juhlin avioitumista kaikki rakkaat ihmiset ympärillä.
  Toteutui suurelta osin. Ihan kaikki rakkaat eivät valitettavasti päässeet paikalle juhliin, mutta heidän kanssaan juhlistettiin myöhemmin.
• Treenaan plösövartaloni hääjuhlakuosiin (ja muutan elintapojani pysyvästi terveellisempään suuntaan).
  Alkuvuosi meni loistavasti, PT:n kanssa toteutettu Fustra-setti sai pidettyä mut liikkeellä ja olokin helpottui niska/hartia-akselilla. Sitten tuli kesä; Fustra-paketti loppui ja salikäynnit vähenivät, kun en enää ollut kenellekään tilivelvollinen. Dieettimäinen ruokavalio meni puihin heti alkuunsa, mutta ehkä mä jossain määrin onnistuin järkeistämään syömisiäni. Syksyllä sekin tosin vähän karkasi käsistä ja nyt olo on vielä enemmän plösö kuin vuosi sitten.
• Polkupyöräilen 1000 km.
  Onnistui; laskujeni mukaan kilometrejä kertyi fillarin selässä himpun vajaa 1020. Kävin vielä marras-joulukuussakin pyörällä töissä!
• Istun vähemmän koneella. Valokuvaan enemmän. Elän enemmän.
  Koneella istuin liikaa, siinä on siis tavoitetta jatkossakin. Valokuvaamisen suhteen löysin uusia polkuja, mutta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla kamera joutui lepäämään turhan paljon. Elämisestä en osaa sanoa, mutta ainakin matkustin muuallekin kuin Helsinkiin tai Tampereelle.

Suunnitelmia ja ajatuksia vuodelle 2014

• Opettelen syömään säännöllisesti (ja kunnolla). Teen enemmän kotona ruokaa enkä mussuta herkkuja päivittäin. Miten jokin niin normaali asia voikin olla niin vaikeaa?
• Nautin suht valmiista kodista. Välillä ehkä vähän sisustan, useimmiten ihan vaan olen. Niin ja vihdoinkin naputtelen jonkun sortin raporttia meidän remontista tänne blogiin.
• Käyn mahdollisimman usein Tampereella, sillä kummitytön ensimmäinen vuosi on hujauksessa ohi. Syyskuussa juhlitaankin sitten jo ekaa syntymäpäivää!
• Ikuistan enemmän päivän asujani muistoksi. Viime vuonna julkaisukelpoisia asukuvia tuli vaivaiset 74, kun yleensä ollaan huideltu yli sadassa. Blogiin sen sijaan postasin niitä enemmän kuin ennen.
• Ryhdistäydyn bloggaamisen suhteen ja pyrin kirjoittamaan hieman lyhyemmällä viiveellä. Jos en ehdi sopivassa ajassa blogata niin jätän aiheen väliin kokonaan.
• Teen pitkään suunnittelemani valokuvausportfolion nettiin.
• Saan täyteen 500 löydettyä geokätköä, mahdollisesti enemmänkin. Ekan puolen vuoden aikana löytöjä kertyi 300 ja rapiat, joten tuon puolikkaan tonnin ylittäminen ei liene hankalaa.
• Piilotan ainakin yhden oman kätkön. Tiedän jo minkälaisen ja mihin (itse asiassa ideoita on ties miten monta mielessä), mutta vielä pitäisi saada aikaiseksi.

Alkuvuosi on lähtenyt ihan mukavasti käyntiin. Olen jaksanut käydä joka viikko Elixiassa (joskus jopa kahdesti!) ja herkuttelu on alkanut pysyä paremmin aisoissa. Ensi viikolla aloitan jälleen Fustran, tällä kertaa kimppatunteja työkaverini J:n kanssa (joka mut Fustra-maailmaan alun perin johdatti). Pyöräilykauden korkkasin tänään, aamulla oli vähän pakkasta mutta iltapäivällä kyllä kelpasi fillaroida kotiin päin viidessä plusasteessa ja auringon paistaessa. Harvoin on tällaista herkkua maaliskuun alussa. Myös listan kohta kolme on alkanut hyvin; tämän postauksen kuvat ovat edelliseltä Tampereen visiitiltäni kolmisen viikkoa sitten ja ylihuomenna lähdetään taas sinne suunnalle viikonloppua viettämään. ♥

(Kuvat omasta kamerasta, eka itse kuvattu ja loput Akkikin ottamia.)

Innostuin jokin aika sitten koodaamaan blogin ulkoasua uusiksi ja tänään ehdin vihdoin laittaa suunnilleen kaikki palikat paikoilleen. Tai no, nukkumassahan mun todellisuudessa pitäisi jo olla… Ihan kaikkea en vielä saanut fiksattua, lähinnä mobiiliversioiden optimointi jäi hippasen kesken. Eiköhän sekin tule kuntoon loppuviikon aikana, samoin kuin perusteellinen selaintestaus. Nyt jo kolme eri selainta Macissa aiheuttivat päänvaivaa, saa nähdä mitä IE sanoo kun huomenna pääsen Windowsin ääreen tsekkaamaan tilanteen.

Edellisen layoutin (kuvassa) tyyliin jatketaan vaalealla teemalla. Typografian ja kilkkeiden suhteen tapahtui kevyttä freesausta, ei sinänsä mitään kovin ihmeellistä. Tärkeimpänä muutoksena ehkä oli siniharmaan tehostevärin vaihtuminen tämän syksyn suosikkiin, oranssiin. En ole tainnut oranssia ennen käyttääkään tässä blogissa, oli siis todellakin jo aika. Vanhoja leiskoja voi selata Uudet kuoret -tunnisteen alta, mikäli Ajastaikan ulkoasullinen historia kiinnostaa.

Bloggausinto on viime aikoina ollut nollissa ihan puhtaasti siitä syystä, että melkein puoli vuotta sitten tehty ulkoasu tuntui niin kovin tunkkaiselta kesäpäivien valon keskellä. Kuukauden se näköjään otti ennen kuin pääsin tähän pisteeseen – kuvia ja postausajatuksia on tietysti rästissä vaikka kuinka. No, onneksi ihan kohta alkaa loma niin silloin ainakin ehtii kuroa kuulumisia kiinni.

Oli tuo edellinen leiska vaan niin tumma, siksi tästä uudesta varmaan tulikin niin överivalkoinen. Vaan kuvat näyttävät paljon paljon paremmalta kokovalkoista taustaa vasten, eikö vain? Täydellistä selaintarkistusta en vielä ehtinyt tehdä, mahdollisista probleemista sopii tuttuun tapaan raportoida kommenttilootaan. Kevyttä eroa on havaittavissa jo Chromen ja Firefoxin (Mac-versiot) välillä, uskallankohan IE:llä edes katsoa… Internet Explorer – tuo web-suunnittelijan ikuinen painajainen.

Tästä on hyvä jatkaa kohti unimaailmaa, palataan asiaan piakkoin!