AvainsanaTurku

Eilen oli ihanan lötkeä päivä. Ei tarkkoja suunnitelmia, ei aikatauluja. Iltapäivällä äippä tuli Turkuun ja liityin naisseurueen (= äitin lisäksi mummi ja täti) mukaan kävelylle hautausmaalla. Sieltä suuntasin suoraan salille, ei muuten ollut tietoakaan normaalista ryysiksestä Elixiassa sunnuntaina alkuillasta. Täytyy muistaa jatkossa, että sunnuntai on hyvä päivä treenata.

Jaksan aina hämmästellä miten valtava Turun hautausmaa on, kartan sinne tarvitsisi. Tai oppaan. Niin ja ne oravat, jaiks! Vaikuttavat useimmiten siltä, että juoksevat päälle kun sattuu ohi kävelemään. Tällä kertaa tosin uskaltauduin jopa kuvaamaan paria vipeltäjää, kun eivät vaikuttaneet uhkaavilta.

Muuten napsin jotain aivan randomeja räpsyjä sieltä täältä, ilman mitään sen kummempaa ajatusta kuin kevät ja auringonpaiste. Ihan niin lämmin ei ollut kuin ajattelin, mutta hyvin t-paidalla pärjäsi vaikka varjossa tuntui selvästi viileämmältä. Kollaasit näkee klikkaamalla hippasen suurempana, vink vink.

Tänään on vielä eilistäkin lämpimämpää, aletaan huidella kohta hellelukemissa jo. Ehkä tällainen vilukissakin kohta taas tottuu ulkoilemaan lyhythihaisessa, nimimerkillä pyöräilin töistä kotiin nahkatakki päällä ja huivi kaulassa kun muut tulivat teepaitasillaan vastaan. Aamulla sentään lähdin ekaa kertaa töihin ilman trikoopipoa kypärän alla, jotain edistystä edes. Jokohan kohta pitäisi harkita sandaalien kaivamista varastosta? Siellä olisi yksi uutukainenkin pari odottamassa käyttöönottoa.

Päivä 17 – Mieleisin muistoni

Ensimmäiseksi mieleen nousee lokakuun viimeinen päivä syksyllä 2008. Eräs kaksilahkeinen oli piirittänyt mua jonkun aikaa ja viikonloppulomat oltiin hengailtu aika tiiviisti yhdessä. Tutustuttu, hihitelty, vaihdettu katseita. Siinä perjantai-illalla sohvalla makoillessa päätin rohkaistua ja kysyä, mikä tämä juttu välillämme oikein oli – hengaillaanko me vaan vai seurustellaan vaiko mitä. No eiks tää sun mielestä muka ole seurustelua?, kuului vastaus. Ja siitä se sitten lähti, todellisesti ja virallisesti. Enkä edelleenkään voisi olla onnellisempi, että näin tapahtui. ♥

Huhheijaa mikä viikko tämäkin! Luulin viime viikolla painaneeni duunia niska limassa, mutta tähän viikkoon työtunteja mahtui vieläkin enemmän… En mä sitten muuta olekaan tehnyt, paitsi keskiviikkona kävin illalla Elixiassa ja torstaina lähimpien rakkaitten seurassa (no okei, äiti liittyi seuraan vasta kun me oltiin jo lähdössä) ulkona syömässä isukin syntymäpäivän kunniaksi. Iltaisin olen valvonut aivan liian pitkään töiden merkeissä, blogipäivityksiä mulla on rästissä luettavana varmaan reipas sata ja omaa blogia en ole edes ehtinyt ajatella. Tällä hetkellä en toivo mitään muuta yhtä paljon kuin että meno rauhottuisi ja voisin ihan oikeasti viettää vapaa-aikaa iltaisin, esimerkiksi liikkuen tai vaikka blogia päivitellen.

Sitten varsinaiseen asiaan. Olin viime lauantaina Vimmassa kurkkaamassa Six Greens -muotinäytöksen ja sen yhteydessä olevan myyntitapahtuman. Ekologisia, eettisiä, persoonallisia lasten ja naisten vaatteita sekä asusteita oli kanssani tarkastelemassa Desthea, Feline sekä Envia. Niin ja tietysti se loppusalillinen ihmisiä, joskaan päälle sata henkeä vetävä tila ei ollut edes täynnä. Liekö sitten ajankohdalla (keskipäivä lauantaina) ollut jotain vaikutusta vaiko miten.

Nuttu-Liinalla oli kaikkia söpöjä juttuja lapsille. Vanhoista verhoista jne. tehdyt takit olivat todella suloisia, vuorikangas oli erilaista kuin päällä oleva ja näkyi kivasti kun hihansuita oli vähän käännetty. Ja tuo nuorin mallityttö esiintyi niin tomerasti että tällaisen ei-niin-lapsirakkaan urponkin sydän suli!

Oma henk.koht. suosikkini näytöksessä oli Melkei design, jonka vanhoista vaatteista tuunatut versiot olivat kerrassaan hurmaavia. (Välihuomautus: ei jumanskega, Melkein nettisivuilla on Comic Sansia aka maailman kamalinta fonttia! Voihan typografian tennissukat, en edes pysty selaamaan noita sivuja…) Erityisesti nuo ylemmän kuvan ruttupipot, oi että! Niitä kävin hiplailemassakin näytöksen jälkeen merkin myyntipisteellä, mutta vielä meille ei mitään ruttuista muuttanut. Toinen ihasteluni kohde olivat nuo oranssitoppisella mallilla olevat polvihousut, jotka oli tehty oletettavasti vanhoista miesten perushousuista. Sivuilla olevat koristesaumat (vai miksikä niitä mahdetaan kutsua..?) tekivät housuista jotenkin aivan mahtavat eikä lahkeensuissa olevat kangasresoritkaan olleet yhtään hullumpi idea.

Vimman naapurissa majaa pitävä c04 Luomus oli satsannut tanssilliseen esitykseen perusposeerausten lisäksi. Alempi kuva on ihan loistava, kun mallit ovat siinä ihan selvästi yksijalkaisia. :) Itse vaatepuolesta on pakko mainita nilkkaimet ja rannekkeet, jotka on tehty huovutetusta villaneuloksesta. Me likes very much.

Pupupehmo liittyi Nuttu-Liinan ensimmäiseen kierrokseen lavalla, alakuvissa on Sanna Rinteen asu ja superihana kirjekuorilaukku sekä edellä mainitut c04 Luomuksen säärystimet (pitsinauhaa! ♥) lähikuvassa. Oikeassa yläkulmassa taas on Evergreen garderobin second handista koottu asu, joka säväytti erityisesti. Feline kuulemma alkoi tuon nähtyään haaveilla auki pidettävästä nahkaliivistä – hyvältä se kyllä näyttääkin tuossa, vaikka ehkä ihan pienet iskä & iskän nahkaliivi -vibat hiipii väkisinkin mieleen. ;)

Desthea joutui valitettavasti liukenemaan paikalta pian näytöksen jälkeen, me jäätiin vielä toviksi Felinen ja Envian kanssa – mä tahdoin ehdottomasti tutkailla myös myyntipöytien tarjontaa. Ihmisten kaikottua näytössalista ennätysnopeasti piti käyttää tilaisuus hyväksi ja kuvata päivän asu kerrankin vähän erilaisessa ympäristössä. Rivikaupalla tyhjiä tuolia, ei vaan voinut vastustaa! (Kuvasta kiitos Envialle.)

Hevoskuvioinen paita ja neuletakki H&M Divided; tekonahkashortsit Lindex;
korut Kalevala ja H&M men; laukku Seppälä; saapikkaat Vagabond (Muscat).

Kesää kohden kaikkia muotitapahtumia alkaa olla taas enemmän, nyt tiedossani on ainakin yksi hyvin mielenkiintoiselta vaikuttava projekti aivan siinä kesän korvalla. Ja lisää taatusti ilmaantuu, kun kerran vietetään kulttuuripääkaupunkivuotta. Turku-aiheisista tapahtumista ynnä muista voi muuten lukea Turku-blogista, joka on ollut pystyssä jo hyvän tovin mutta jonka alkutaipale on ollut hieman sanoisinko tahmea. Kunhan omat kiireeni tästä vähän helpottavat niin voin ruveta järkkäilemään kaikkia niitä juttuja mitä on mielessä pyörinyt. Sitä odotellessa.

Sunrise Avenue – Out Of Style [2011]

Joulu lähestyy vauhdilla, joulukuun puolella ollaan jo – ja perinteinen 50 päivän karkkilakkokin on siis yli puolenvälin! Palataanpa tämän postauksen verran kuitenkin vielä marraskuuhun ja viime viikonloppuun lähinnä.

(1.) Perjantaina oltiin Felinen kanssa erään kaverin synttäreillä. Tutustuin mm. koiraan nimeltä Koira ja maistoin elämäni ensimmäisen amaretto-shotin, kermavaahdolla. Oli kiva nähdä tyyppejä, joiden näkemisestä oli aivan liian kauan. Mihin ne päivät/viikot/kuukaudet aina oikein katoavat??!

(2.) Lauantaina iltapäivällä kun heräiltiin niin lähdettiin Felinen kanssa Turun taidemuseolle, jossa oli viikonlopun ajan Aura Street Marketin Nykyaikaiset joulumarkkinat. Himoitsin vaikka mitä juttuja, mutta mitään en kuitenkaan ostanut. Klo Designin Hyrrää aion kyllä jossain vaiheessa hakea kotiin ja surauttaa (äidin avustuksella) täydelliset verhot, sitä saa nykyään myös todella kauniin viininpunaisen sävyisenä.

Joulun koristuksia by Muusa.

Taidemuseonmäen kuusessa oli komeita joulukoristeita!

(2b.) Käytiin samalla reissulla myös torin laidalla olevassa Coffee Housessa ja syötiin järjettömän hyvät leivät. Siellä oli sellainen “leipäbaari”, että valittiin leipä (vaihtoehtoina mm. täysjyväsämpylä, parmesanpatonki ja ruispanini), täytteet ja kasvikset oman maun mukaan. Salaatit taisi saada samaan tapaan kasattua mieleisekseen. Leipien hinnat liikkuivat suunnilleen kuudessa eurossa, salaatit oli muistaakseni pari euroa enemmän. Nuo leivät ainakin olivat hintansa väärti, hurjan kokoisia ja ennen kaikkea todella herkullisia! Maistoin myös ekaa kertaa chai lattea myyjän suosituksesta – ja ihan varmasti juon uudestaankin.

(3.) Lauantai-illasta sunnuntaihin vierähti rattoisasti kotikotona maalla. Äippä oli pikkujouluilemassa työporukan kanssa, joten vietin lauantai-iltaa rattoisasti kultsin ja iskän kanssa saunoen, Madeiran tuliaisviiniä maistellen ja otettiinpa erä Suomi Tietopeliäkin (lienee turha sanoa, että isukki rökitti meidät aika 6-0). Sunnuntaina taas oli ihanan aurinkoinen talvipäivä – ja taivaan upeasti värittänyt auringonlasku.

(3b.) Sunnuntaina ennen lähtöä takaisin kaupunkiin pyörähdin Felinen mukanani paikallisissa joulukauden avajaisissa. Oltiin paikalla sen verran jämptisti, että glögit jäi saamatta, mutta onneksi ilotulitus oli hieno. Oli muuten hullun kylmä! Pankin katolla oleva mittari näytti -18°C, kun talsittiin takaisin autolle. Hurjia lukemia marraskuulle.

(4.) Veikon Koneen kanta-asiakaspäiviltä kävin hakemassa paitsi erittäin tarpeellisen ulkoisen kovalevyn, myös uuden pikkukameran. Kauniin metallioranssinen Canon Ixus 130 toimii tästä eteenpäin jokapaikanhöylänä, inttiaikana ostamani Pentax on jo lähtenyt eteenpäin.

Alkuviikosta meille tuli muutakin uutta tekniikkaa, kun saatiin etukäteisjoululahjaksi (ts. piti ostaa marraskuun puolella jotta sai S-bonukset tuplana) kiiltävänmusta Nintendo Wii. Paketissa oli mukana myös tasapainolauta, mustana sekin. Sports Resort -peli jäi vielä uupumaan, mutta se hankittaneen myöhempänä ajankohtana. Toisen mustan kapulan ja nunchukin laitoin jo tilaukseen netistä, kiskovat meinaan aikamoisia hintoja kaupoissa noista.

Hyvin toimii homma ikivanhan 28-tuumaisen kuvaputkitelkkarin kanssa, vaikka olisihan se tietysti aivan erilainen kokemus pelailla lättänästä 40-tuumaisesta töllöstä katsellen. ;)

System of a Down – Hypnotize [2005]

En näytä koskaan ehtivän kirjoitella mistään jutusta tänne vuorokauden sisään, miten ihmeessä muut bloggaajat ehtivät?! Loppuviikko meni jälleen tiiviisti töiden parissa ja kotikotonakin tuli pariin otteeseen käytyä kissoja palluttamassa, enkä lopulta istunut paljonkaan koneen ääressä. Noh, raportoidaan vähän näin jälkikäteen keskiviikkoillan tapahtumista.

Selviydyttiin siskon kanssa pelipaikalle Turun VPK-talolle joskus vähän ennen seitsemään, koitettiin siinä vielä ennen sisälle astumista saada jollekin annettua ylimääräiseksi jäänyttä lippu mutta kaikki olivat hankkineet lippunsa jo etukäteen. Onneksi ei ollut mikään kallis lippu niin ei haitannut, vaikka se jäikin käyttämättä.

Sisällä ei muuta kuin kuohuvaa kätösiin ja paikkoja kiertelemään. Lava catwalkeineen sijaitsi keskikerroksessa, kuten myös Dressing Mimian oma infopiste sekä juomia ja ruokia tarjoilevat pöydät. Yläkerrassa sitten oli kaikki Ofelia Marketin myyntipöydät, mukana niin vanhoja tuttuja kuin uusia ihastuksia (ainakin mulle uusi siis).

Tamperelainen Forget-Me-Not tarjosi kaikkea ihanaa ja pöydän ääressä kuluikin hyvä tovi, kun yritti käsittää mitä kaikkea siinä olikaan. Ja saatiinpahan yksi joululahja ostettua! Herkullisimpia olivat ehdottomasti Virpi Vainion Karkkilakko-korut, jotka näyttivät niin ihanilta että niitä olisi tehnyt mieli maistaa. Nallekarkki- tai englanninlakukorvikset olisivat ihan pop – tosin en voisi mitenkään taata ettenkö joskus puraisisi, ihan pikkiriikkisen vain…

I. “Rosette Robber” by Anniina Kuula
II. “Nosta minut pilviin” by iHanna Design

Kahdeksan pintaan alkoi varsinainen show, joka oli mukavasti jaoteltu erilaisiin osiin. Välillä seurattiin varsinaista muotinäytöstä, sitten taas välissä oli jokin muu ohjelmanumero. Pääasiassa kaksituntinen show oli monipuolinen ja mielenkiintoinen, mutta pari laulu- ja tanssiesitystä olivat ehkä hieman tylsistyttävänkin pitkiä.

Parhaat naurut kirvoitti taatusti Sir Willy Waterlilyn boylesque-esitykset, kuvassa menossa jälkimmäinen setti Dressage on Manege. Alkuun ällistytti ja sitten lähinnä hihitytti, aikamoisen älytöntä juttua (sekä paljasta pyllyä).

Boylesquen jälkeen jatkettiin taas muotinäytöksellä, kaikki nuo näytöskuvat muuten saa klikkaamalla hippasen suuremmaksi.

“Sick Bubblegum” by Tetra Tuulia

I. “Melkei Rock” by Melkei
II. “Status Furious” by Planet Star

“Status Furious” by Planet Star

Sirkusunionin (jonka kotisivuilla on Comic Sansia, hyi yäk köh!) pariakrobatia näytti todella hurjalta, käsittämätöntä miten jotkut pystyvät kaikkiin tuollaisiin temppuihin. Sirkustelijoiden upeat karkkimaiset puvut olivat Saija Vainion käsialaa.

I. “Aprés-Ski” by Hippapuku
II. “Yono” by Yono

Tanssiryhmä Elysium oli kerrassaan loistava valinta burleskiteeman sekaan. En ole aiemmin oikein hiffannut vatsatanssin hienoutta, vaikka tämänkin ryhmän olin aiemmin nähnyt jossain esiintymässä, mutta nyt jollain tapaa kolahti. Varsinkin tuon miekan kanssa tanssiminen, huhheijaa miten mahtavalta se näytti!

I. “France & Serge” by Viita-takki
II. “You See Me” by Minna Leinonen

“Lady Day” by Anni Hauninen

Viimeisenä lavalle mallistonsa esitellyt Anni Hauninen voitti suunnittelukilpailun, jossa kaikki vieraat saivat äänestää illan suosikkiaan. Palkinnoksi voittanut suunnittelija saa oman näytöksen Dressing Mimian tuella, ei mikään hullumpi palkinto siis.

Muotinäytöksen viimeisen osan jälkeen oli vielä parikin esitystä. Ensimmäisenä lavalla viihtyi useamman kappaleen verran tanssiryhmä, joka ei ilmeisesti ollut treenannut tanssejaan esiintymisvaatteissa – esityksissä vilahti niin rintsikoita kuin kanafileitäkin. Tuollainen tahaton vilauttelu ei mielestäni ole kovin burleskimaista, saati sitten millään lailla asiallista…

Sirkustaiteilija Janna Haaviston esitys Klovni Britta goes Burleski sen sijaan oli onnistunut, pitkähkö tosin sekin. Todistettavasti burleski sujuu myös klovnilta, aina ei ehkä kuten elokuvissa mutta jotenkin kuitenkin. :)

Juontajana tapahtumassa oli Miss Divet, joka oli lavalla sekä alussa että lopussa. En ollut aiemmin nähnyt kyseisen taiteilijan esiintymistaitoja, kyllä sai siinäkin kohtaa nauraa moneen otteeseen. Olisi joskus hauska nähdä kokonainen show, ei varmasti olisi tylsää katsottavaa.

Kymmeneltä illan show päättyi ja yläkerran myyntipöydät sekä muut tapahtumapisteet avattiin jälleen. Suurin osa porukasta alkoi jo siinä kohtaa valua kohti narikkaa ja pois paikalta, monet Ofelia Marketin myyjätkin pakkasivat tavaransa joskus yhdentoista jälkeen kun vieraita oli paikalla enää ehkä kourallinen (ja niistäkin monet alakerrassa baarin puolella). Kierreltiin Felinen kanssa vielä kertaalleen pöydät läpi…

…ja tuollainen hiuskoriste ostettiin mukaamme Tiisin’ Designilta. Paikan päällä se oli mielestäni ihan jees, kotona tarkemman tarkastelun tuloksena mielettömän ihana. Onneksi houkuttelin Felinen hankkimaan sen maksamalla osan – nyt voin hyvällä omallatunnolla lainata sitä. Varsinkin kun siinä on samat värit kuin juuri ennen illan tapahtumaa hankkimassani mekossa:

Mekko Hell Bunny; rannekoru made by Feline; korkkarit Skopunkten;
kuvassa piiloon jäänyt pääkallohärpäkekaulakoru Felineltä lainattu.

Mekon tarina lyhyesti: päätin tarvitsevani jonkun todella ihanan mekon iltaa varten (ja ihan muutenkin). Keskiviikkona saatuani iltapäivän työt pulkkaan hurautin fillarilla Undergroundiin, otin läjän mekkoja sovitukseen – ja vajaan puolen tunnin kuluttua poistuin juuri sopivan hieno mutta kuitenkin omalla tavallaan ärtsy Hell Bunnyn mustapinkki Butterfly Skull Dress mukanani. Ja nyt rakastan tuota mekkoa koko ajan vain enemmän. ♥

Pari muutakin onnistunutta hankintaa olen kuluneella viikolla tehnyt, mutta niihin palaan myöhemmin. Seuraavaksi alan tehdä kaikkia rästissä olevia pikkuhommia ja iloitsen siitä, ettei ensi yönä tarvitse olla töissä vaan saa nukkua kotona omassa sängyssä.

(Kuvat © Jose, viimeisen nappasi Feline.)

The Living End – State Of Emergency [2006]

Sunnuntaina vietettiin isänpäivää kotikotona, me kullan kanssa mentiin sinne jo edeltävänä iltana saunomaan ja jäätiin yöksi. Sunnuntai-iltapäivällä siskokin tuli maalle – ja toi mukanaan leipomansa lakritsikakun! Hurjan makeata mutta hyvää, ei tarvinnut kovin isoa siivua syödä.

Jotain vastaavaa voisi ehkä vääntää inttiporukan pikkujouluihin, jotka pidetään meillä joulukuun alussa… Juustokinkkupiirakka ainakin on leivontalistalla. Ja ehkä joulutorttuja tai piparkakkuja, kun kerran kyseessä on pikkujoulut. Hmmm.

Tänään illalla sen sijaan on tiedossa jotain aivan muuta, nimittäin Dressing Mimia goes Rocklesque -tapahtuma! Odottelen tässä jo meikit naamassa ja (uusi!) mekko päällä siskoa saapuvaksi paikalle, jotta päästään lähtemään VPK-talolle. Ihan kuudeksi ei taideta ehtiä, mutta toivottavasti aika pian sen jälkeen.

Ennakkotiedoista päätellen edessä on upea ilta!