AvainsanaVink vink

Jaa että hippasenko on vanha juttu jo nämä menneen kesän asuntomessut?! Vaan ei haittaa, postaan tämän kuvapläjäyksen joka tapauksessa. En taida sepostella kohteista sen enempää mitään, yksityiskohtaisempia asuntomessukatsauksia löytynee kuukkelin avulla pilvin pimein. Lähdimme siis Hyvinkäälle äitin ja S:n kanssa elokuun ensimmäisenä päivänä, joka alkuun oli valitettavasti harmaa ja sateinen. Onneksi keli siitä parani ja loppupäivästä tarkeni ihan eri tavalla niissä kesäisissä vaatteissa, jotka oli aamulla päällensä valkannut.

Heti ensimmäinen kohde oli poikkeava: Aalto-yliopiston opiskelijoiden suunnittelema Piiri-House, yhdentoista neliön miniasunto. Ideana sijoittaa pieneen tilaan kaikki tarvittava, kuitenkaan ettei tunnelma kävisi liian ahtaaksi. Puunsävyinen kokonaisuus oli kieltämättä varsin näpsäkkä!

Kamerassa oli päivän päätteeksi 500 kuvaa ja risat, ei ihme että meni hetki (noin puolitoista kuukautta) ennen kuin ehti ja jaksoi edes aloittaa kuvien selaamisen koneella. Kaikkia en sentään aio tähän lykätä, mutta tarpeeksi monta kumminkin. Katso tai kelaa, that’s up to you. Niin ja hei kohteen nimen saa näkyviin kun pysäyttää hiiren kuvan päällä, toivottavasti en onnistunut sekoittamaan kuvia ja kohteita keskenään.

Tänä vuonna yksikään kohteista ei noussut selvästi yli muiden kuten viime vuonna, mutta muutaman suosikin osaan kyllä nimetä. Mediassa paljon kohkattu Lammi-kivitalo Maja (kohde 25) oli erilainen ja upeasti toteutettu sekä sisustettu, Bassotalo Villa Avanti (kohde 24) noin kaiken kaikkiaan mieleinen kokonaisuus sekä Deko-talo (kohde 18) sisustukseltaan inspiroivin – kaikki ne grafiikat seinillä, oi että! Tietyt trendielementit toistuivat todella monessa sisustuksessa niin ettei voinut kuin huokaista, onneksi kaikki ei sentään hukkunut massaan. Kuvista ehkä huomaa tämänhetkiset mieltymykseni: perusvärejä mustaa, valkoista, harmaata ja niiden kaveriksi ehdottomasti jotain freesimpää. Oranssi, keltainen ja punainen sekä vaalea tammi ovat aika kovia juttuja just nyt.

Messuilta lähdimme sisustukset päässä pyörien, kukaan ei oikein enää muistanut mitä asioita oli missäkin kohteessa nähnyt. No, onneksi on nämä sekä ne loput kolme sataa kuvaa. Ennen kotimatkaa päätimme vielä poiketa syömään, Kauppakeskus Willan vierestä löytyi mukavan oloinen Ravintola Hiillos. Eikä oltaisi voitu paremmin valita ruokapaikkaa näin asuntomessujen jälkimainingeissa, oli meinaan todella kivasti sisustettu rafla! Betonia, puuta, teollisuushenkeä… Täältä iso peukku ylös. Myös ruoka oli erinomaista, burgeri bataattiranskalaisilla oli aivan älyttömän hyvä. Lämpimät suositteluni – menkää ihmeessä Hiillokseen syömään, mikäli joskus satutte Hyvinkään suunnalla liikkumaan!

Maisemaa kotimatkan geokätköpysähdyksellä.

Hääkuplasta tervehdys! Päähäni ei tällä hetkellä mahdu paljonkaan muuta kuin tulevat häät: mitä vähemmän päiviä jäljellä, sitä innokkaammin teen hommia järjestelyiden suhteen. En todellakaan ole niitä morsiamia, jotka aloittavat juhlan suunnittelun vuosia ennen, vaan vitkuttelen kunnes alkaa olla jo kiire. Ärsyttää välillä kyllä itseänikin tällainen tapani toimia, mutta minkäs teet. Mä nyt vaan satun olemaan niitä tyyppejä, joilla ei tulisi koskaan valmista ennen sitä kuuluista viimeistä hetkeä… Nytkin on vielä sata asiaa tehtävänä, mutta luotan siihen että kaikki järjestyy ajallaan. Ja jos nyt joku koriste tai muu puuttuu, ei se ole niin vakavaa – kukaan muu ei siitä tiedä mitään. Pääasia juhlissa lienee, että ruokaa ja juomaa riittää, musiikki soi ja vierailla on kivaa!

Häiden järkkäämisen ohella olen ehtinyt mm. haaveilla kuvissa esiintyvästä Samujin neuleesta, joka kolahti heti ensi näkemältä tullessaan vastaan internetin aalloilla. Kamu on mitä täydellisin neule syksyyn: leikkaus näyttää kivalta, harmaa väri on todella kaunis ja materiaaliltaan pusero on 55% villaa, 25% silkkiä, 10% kashmiria, 10% alpakkaa. Aikamoisen loistava kokonaisuus siis. Parin sadan euron hintalapunkin voisi jopa kestää, jos vain neuletta pääsisi sovittamaan jossain. Tuolla hinnalla kun ei osteta mitään ihan kivaa, vaan kaiken on natsattava just eikä melkein.

Ehkäpä tyydyn siis jatkamaan haaveilua. Tuumasin muutenkin tänään, että mulla on (edelleen) aivan liikaa vaatteita. En käytä varmaan puoliakaan, kun koen osan niistä jotenkin “hankalaksi” yhdistellä tai käyttää. Olenkin viimeisen puolen vuoden aikana ostanut lähinnä mustia, harmaita tai mustavalkoisia vaatteita – niitä kun on niin helppo yhdistellä keskenään. Toisaalta vanhan väri-iloitteluminäni huomioon ottaen, mietin toisinaan onko yksinkertaisuus todella tyyliäni vai kuvittelenko vain sen olevan.

Näihin pohdintoihin liittyen on muuten ehdottomasti vinkattava aMinimalist-blogista, joka teki paluun blogimaailmaan jokin aika sitten. Emmikoo kyseenalaistaa nykyisen pikamuodin kuluttamisen loistavasti, ei syyllistäen vaan ennemminkin herättäen kysymyksiä. Kirjoitukset houkuttelevat huomaamatta lukijan tarkastelemaan omaa kulutuskäyttäytymistään ja miettimään vaatekaappinsa nykytilaa kuin myös tulevaisuutta. Toimiva garderobi on taatusti kenen tahansa unelma, miksemme siis kuuntele itseämme paremmin ja tee siitä toimivaa?

(Kuvat: Samuji)

Olen viime kuukausina ollut kaikkea muuta kuin ahkera postaamaan mitään vaate- tai tyylijuttuja, edellinen päivän asukin näkyy olevan vielä kovin lumisateinen. Mietin tosin tuossa yhtenä päivänä, että kuluneena kesänä olen kuvauttanut asujani ylipäänsä vähän – lähinnä koska aamulla kukaan ei ole kuvaamassa ja töistä tullessa ulkomuotoni on pyöräilyn jäljiltä vähintäänkin räjähtänyt. Toinen syy saattaa olla siinä, että on ollut aika helteistä ja useimmiten vain kaivan jotkut satunnaiset releet vaatekaapista. Näin syksyn lähestyessä pukeutuminen on alkanut tuntua mielekkäämmältä, kun saa jo vähän miettiä useampia kerroksia. Mielessä on ollut mm. mustan eri sävyt, viininpunainen sekä harmaa (ah mitä väri-ilottelua!); onneksi garderobista löytyy valmiiksi suunnilleen kaikkea.

Tässäpä yksi asu heinäkuiselta perjantailta, kun olin menossa viettämään tyttöjen iltaa:

Sekä toppi että epäsymmetrisellä helmalla varustettu maksihame ovat tämän kesän alelöytöjä Busstopista Raumalta, kummankin lapussa lukee R/H. En ole käyttänyt pitkiä helmoja vuosiin, ehkä siksi tuo tuntuu niin raikkaalta ja olenkin todella syvästi ihastunut tuohon hameeseen. Myös toppi on aivan mahtava: sen väri on mielenkiintoinen ja materiaali tuntuu kivalta ihoa vasten. Vagabondin kengät ovat viime syksyltä ja saatu kiitoksena blogiyhteistyöstä.

Tämä asu koostui pitkälti uusista ja vanhoista suosikeista. Fashionologyn sulkakorvikset ovat ehdottomasti yhdet lemppareimmista korviksista ikinä. Kaulaa koristavan ketjuröykkiön tilasin keväällä pitkään sitä himoittuani, taiteilijana kotimainen gTIE. Olen ihan in lööv noihin gTIEn juttuihin, suosittelen lämpimästi tutustumaan merkin valikoimaan. Niskan takana tuossa on siis nahkainen kiinnitysosa, joka kruunaa Dekolttiketjun täydellisyyden. Vasemmassa kädessä istuu kihlasormusta seuraavana Kalevalakorun sormus, pitkäaikaisia lemppareita sekin.

Seuraavalla kerralla mahdollisesti jonkun sortin koostetta kesän suosikkiasuista, jos vain saan aikaiseksi toteuttaa sen. Kaikki kuluneen vuoden asukuvat pääsee toki tsekkaamaan Flickristä vaikka saman tien.

Juhannusviikko oli mun eka lomaviikko ja keskiviikkona lähdettiin päivällä äiskän kanssa käymään Piikkiössä, jossa sijaitsee Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ylläpitämä Arboretum Yltöinen. En ollut aiemmin käynyt tällaisessa puulajipuistossa, joten sen kummempia odotuksia ei ollut – mielenkiintoa sitäkin enemmän. Alppiruusujen kukinta-aika oli pääasiassa ohi, joitakin kukkasia näimme siellä täällä. Niin ja toki sen verran paljon jo kuihtuneita, että ensi vuonna tullaan kyllä aiemmin ihailemaan kukkaloistoa.

Hurjia nuo alppiruusut, korkeimmat niistä huitelivat monessa metrissä! Arboretumissa on monia eri alppiruusulajikkeita, pensaita alueella on yhteensä noin 2000 yksilöä. Osa niistä on suomalaisia lajikkeita, eli nimenomaan Suomen oloihin jalostettuja alppiruusuja. Lisäksi puulajipuistossa on nimensä mukaisesti laaja kattaus puulajeja niin Pohjois-Amerikasta kuin Japanista ja Kiinastakin, tällaisen puiston myötä saadaan tietoa niiden soveltumisesta esim. koristekäyttöön Suomessa.

Arboretum Yltöinen avoinna kesäaikaan 15.5.-15.9. ma-pe klo 8.00-15.00, pääsymaksu 5€ (yli 18 v.)

Melkein kaksi viikkoa radiohiljaisuutta, hupsista. Olen vähän lukossa bloggaamisen kanssa tällä hetkellä, aivan kuin elämässä ei tapahtuisi mitään sellaista mistä jaksaisi kirjoittaa ja kuviakin olen räpsinyt todella vähän. Päivät menevät niin nopsaan töiden, treenien ja sen sellaisten parissa, illalla ei sitten oikein muuta jaksa kuin selailla blogeja tai jumittaa naamakirjassa. Onneksi enää huominen töitä ja sen jälkeen saan nauttia pitkästä viikonlopusta, sillä olen vappuun asti vapaalla. Saa nukkua, ihanaa!

Viime viikonlopun vietimme äijelin kanssa Tampereella, mahtia nähdä ystäviä pitkästä aikaa kunnolla! Leikittiin pihalla ja kevätaurinko lämmitti poskia, käytiin Dinerissa syömässä. Lisäksi vain oltiin ja hengailtiin, ihan parasta tekemistä siis. Sunnuntaina oli rentoutunut fiilis, siitä jaksoi taas ponnistaa kohti uutta viikkoa. Kiitos rakkaat tamperelaiset! ♥

Nyt tulevana viikonloppuna on tiedossa jos jonkinlaista ohjelmaa täällä Turun suunnalla, ainakin pitäisi käydä kotikotona vaihtamassa autoon kesärenkaat. Kaipa sieltä prätkänkin voisi ottaa ajoon, puolisko erityisesti on ihan liekeissä jo. Huomenna on suuntana Vimma, jossa pidetään illalla tämän kevään muotinäytös teemalla Rock’n Roses. Kaikki kynnelle kykenevät hei mukaan (ja ottakaa kaverinne myös): Vimma klo 19, ei ikärajaa, vapaa pääsy!