AvainsanaIhastuksen huokaus

Olisi esittelyssä toinenkin huisa kauppapaikka! Pari viikkoa sitten ajellessamme Felinen kanssa Turusta pääkaupunkiseudulle vaihdoimme moottoritieltä 110-tielle ihan vain jotta voisimme pitää tauon Kasvihuoneilmiössä. Oltaisiinpa vain jatkettu samaa tietä pysähdyksen jälkeenkin: emme ehtineet olla motarilla varmaan viittä minuuttiakaan, kun liikenne pysähtyi juuri ennen yhtä tunnelia. Toiseen suuntaan liikenne kyllä sujui, mutta Helsingin suunnassa siinä pitkässä tunnelissa oli joku tömäyttänyt seinään ja odottelimme lähemmäs puolisen tuntia ennen kuin tunneli taas avattiin. Onneksi ei ollut kiire.

No mutta takaisin varsinaiseen aiheeseen, eli letkeään taukopaikkaamme. Kasvihuoneilmiötä on vaikea kuvailla oikein mitenkään, siellä on niin paljon kaikkea. Puljun omilla kotisivuilla oleva toivotus “Tervetuloa Elisan ihmemaahan, josta ei puutu kani, kellot eikä peilit!” kertoo olennaisen. Yksi parhaista jutuista on ehdottomasti kahvila munkkeineen: vastapaistettu, vielä lämmin sokerimunkki saa suupielet väkisinkin hymyyn.

Kasvihuoneilmiössä on toinen toistaan mielenkiintoisempia sisustuselementtejä, joista monet ovat myös ostettavissa. Katosta roikkuu jättimäinen hai kaloja jahdaten, pianoa saa soittaa ja vanhoja kirjoja lukea. Villatakkeja on tarjolla vain reiluja kokoja eikä niitä ole hinnalla pilattu. Hyllyjen välissä seikkaillessa voi nähdä niin lipaston täynnä erilaisia vetimiä, kiinalaisia huonekaluja, lapsille mm. leluja ja pelejä, kristallia, seinällisen kelloja ja toisen peilejä kuin myös armeijavarusteita, naamiaisasuja sekä tyylikkäitä keittiötarvikkeita.

Siskot vessan peilissä.

Pähee tuhkakuppi. Ei kantsi tupakoida tai muuttuu tuollaiseksi.

Käsittämättömän hieno nahkatuoli. Tänne saa lahjoittaa tuollaisen, kiitos.

Nallemeri aiheutti taantumisen lapseksi sillä samalla sekunnilla kun kyltin teksti selvitti tiensä tajuntaan asti. Pulahda nallemereen! Ei ikärajaa! Siellä me sitten istuskelimme pehmojen keskellä ja pengoimme joukosta omat lempparimme. Jostain syystä tuli mieleen että tuollainen pehmomeri saattaisi olla mahdollinen koota myös omista lapsuuden pehmoleluista… Nimim. Barbeja ei ollut mutta pehmoleluja sitten niidenkin edestä -84

Korillinen kivoja käsikoruja.

Ovea vartioi patsasrivit, minkä lisäksi pihan puolelta löytyy huvimajoja ja mm. pussauskoppi. Kannattaa ehdottomasti poiketa – tai tehdä ihan retki – Kasvihuoneilmiöön, se on ehdottomasti kokemus isolla K:lla! Paikka on auki joka päivä klo 10-18 (kesäaikaan 9-20) ja sijaitsee siis Nummi-Pusulassa (katso tarkemmat ajo-ohjeet). Olin näkevinäni ulko-ovella lapun, että myös lemmikit ovat tervetulleita omistajansa mukaan.

Tuli näköjään tahaton blogitauko tähän väliin, hupsistahei. Lomaa on takana jo reippaasti yli puolet, viimeinen viikko on alkamassa. Välillä tuntuu etten ole ehtinyt tehdä mitään, vaikka oikeastaan olen tehnyt hurjasti kaikenlaista. Pääasia kai että työasiat ovat olleet poissa mielestä, ja olen mä vähän saanut rentouduttuakin. Vähän kyllä harmittaa loman lähestyminen loppuaan, olisin voinut kevyesti lomailla vielä toisen kuukauden putkeen…

Sitten itse asiaan, nimittäin sen putiikin esittelyyn jota viimeksi arvuuttelin kuvan kera. Soila osui heti ensimmäisenä oikeaan, kyseessä on siis sympaattinen turkulainen liike nimeltä Televisio Lifestyle Store. Monen monta kertaa on ollut tarkoitus piipahtaa Televisiossa, mutta kuitenkin sain vasta nyt lomalla toteutettua aikeeni. Hieman syrjäinen sijainti joen toisella puolen Aurasillan kupeessa ei omalla kohdallani ole kelvollinen syy, sillä poljen tuosta ohi päivittäin töihin ja takaisin… Jatkossa taatusti tulee pysähdyttyä useammin.

Televisio Lifestyle Store hurmasi olemuksellaan saman tien kun astuin sisään liikkeeseen. Kodikas, avara tila täynnä aivan mielettömiä sisustusratkaisuja! Erityisesti valaistuspuoli on mielestäni erittäin onnistunut, herkullisista retrovalaisimista katosta roikkuvaan karttapalloon ja modernimpaan paperivarjostinkasaan. Tykkään!

Yksi seinä on tapetoitu puilla. Huomaa ihana punainen tuoli.

Katto täynnä isoja valaisimia, joista mulle ainakin tulee mieleen avaruus.

Edessä Bombon hurmaavia keittiötuotteita, vieressä Coston tupsulakkeja.

Mulla taitaa olla just sama karttapallo! Peräisin 80-luvulta, siinä on vielä Neuvostoliittokin.

Tutustumiskäynnin seuralaiseni Desthea.

Globe Hopen laukkuja ripustettuna sängynjousiseinälle.

Tuotteiden esillepanossa on hyödynnetty vaikka mitä kivaa tavaraa.

Nansoa valaisee ihana musta pallovalaisin.

Sananen myös siitä olennaisimmasta eli tuotevalikoimasta. Televisiosta löytyy epäilemättä Turun paras (tai ainakin yksi parhaista) valikoima suomalaista suunnittelua: Ivana Helsinki, Minna Parikka, Katri Niskanen, R/H, Samuji, KaksiTvå jne. Uutuuksista ja muusta ajankohtaisesta pysyy kärryillä paitsi nettisivujen avulla, myös Facebookissa. Ei muuta kuin kaikki hopihopi Televisioon, jos ette vielä ole käyneet! Ja jos olette niin menkää uudestaan. Minä ainakin menen.

Televisio Lifestyle Store, Hämeenkatu 32 (sisäpiha). Avoinna ti-pe klo 11-19, la klo 11-16.

Jatketaanpa taas eteenpäin kesämekkojen sarjaa, vuorossa liehuhelmainen mekko suoraan avaruudesta! Ensimmäisen kerran galaksimekko taisi tulla vastaan Thelman blogissa keväällä (välihuomautus: oijoi nuo Jeffrey Campbellin Tardy-popot!!) ja ihastuin saman tien sekä avaruudelliseen printtiin että epäsymmetriseen helmaan. Huokailin säännöllisesti mekkoa Pinterestin tyyliboardillani, kunnes kesän kynnyksellä päätin vihdoin tilata oman galaksini.

Tilaan harvoin ulkomailta mitään kovin hintavaa, koska mahdollinen palautusrumba on joko hankalaa tai kallista – monesti kumpaakin. Varsinkin uusien nettikauppojen suhteen jännittää aina miten hyvin kokotaulukot pitävät paikkansa (ja miten olen osannut niitä tulkita), joten oli suunnaton helpotus kun Galaxy Drop Back Maxi Dress oli kaikin puolin juuri sellainen kuin kuvittelin. Materiaali on muistaakseni 65% polyesteri ja 35% elastaani, mikä ehkä aiheutti eniten pohdintaa mekon tilaamisen suhteen. Nyt tosin luulen ymmärtäväni miksi materiaali on mitä on: kangas on “raskasta” ja laskeutuu siksi juuri niin nätisti kuin tuon mallisen alaosan pitääkin.

Ja voi miten rakastan tuota helmaa! Pienikin tuulenvire niin helma liehuu nätisti perässä ja voi tuntea itsensä vähintäänkin (galaksi)prinsessaksi. :) Mekko on siis brittiläiseltä AX Parisilta eikä näköjään löydy enää valikoimasta tuon mallisena, parina erilaisena versiona kylläkin. Huh, onneksi tilasin omani! Kaupasta tai tilausprosessista ei ole huonoa sanottavaa, tilaus tuli nopsaan eikä tulleista ole pelkoa (toimitus EU:n sisältä). Ensitilauksestaan saa lomakkeen täyttämällä 20% pois, toimitus tänne peräpohjolaan on £5.95 (yli £60 tilauksissa ilmainen) ja ainakin mekkojen osalta kokopolitiikka oli normaali. Samassa paketissa tuli meinaan toinenkin mekko… Palataan tähän toisella kertaa.

Viime perjantaisen lomanalkajaisasun muut osat: avainkorvikset by Feline, Xenat ranteissa H&M, kainaloinen Satu Kallio Design / Superupee ja ysärimonot Vagabond. Tuo mekko on muuten siitäkin ihana, että se on itsessään mielettömän kaunis eikä kaipaa kaverikseen mitään sen ihmeempää. Jossain baarissa tosin joku saattaisi vahingossa astua helman päälle, mutta ei haittaa mua kun en baareissa käy.

(Kahdesta ekasta kuvasta kiitos siskolle.)

Disco Ensemble – Magic Recoveries [2008]

Mun on syytettävä – ja kiitettävä – Mariaa, että a) ostin taas yhdet kengät sekä b) löysin vihdoin simppelit mustat nahkaiset kesäsandaalit ilman lättäpohjaa. Vagabond pelasti jälleen, ja sattuipa kenkäpari olemaan sopivasti alessakin merkin omassa verkkokaupassa. Maanantaina laitoin tilauksen menemään, tänään lomalla ollut puoliskoni oli kuitannut paketin mun ollessa töissä. Eikä tuolta Vagabondin kaupasta tule nykyään enää postikulujakaan, loistavaa palvelua!

Kengän nimi on Ios, väri musta ja seitsemän sentin korko mallia kiila:

Jalkani ovat tykänneet taas vähän vihoitella, kun olen talsinut lähinnä Converseissa tai muissa matalissa tennareissa. Olen liian laiska kantamaan mitään vaihtokenkiä mukanani ja koroilla on hippasen hankalaa pyöräillä, siispä jalkaan eksyy useimmiten matalat popot. Olisi mulla parit kiilakorot kaapissa jo ennestään, mutta ne ovat sen verran korkeita etten ole uskaltautunut ne jalassa painelemaan fillarin selässä. Kuvan kaunokaisten pohja on oikein passeli: jalka pääsee asettumaan paremmin mutta koron ja platon välinen ero ei ole liian suuri.

Nyt sitten vain sandaalisuotuisia kelejä tänne suunnalle, kiitos! Huomenna koittaa viimeinen työpäivä ennen lomaa ja siitä eteenpäin saisi tilaamani lomasäät saapua tänne pohjolaankin. Tällä hetkellä ei kovin lupaavalta näytä ainakaan tuo loman alku, mutta eipä olisi ensimmäinen kerta kun sääennusteet eivät osu yksiin todellisen säätilan kanssa. Toivossa on hyvä elää.

Tunnustan: ostin kengät.

Mielessä on jo pidempään pyörinyt ajatus herrainkengistä, jotka olisivat erinomainen lisä tällaisen korkovammaisen kenkähyllyyn. Helsingin reissulla tuli vihdoinkin vastaan omaa silmää miellyttäviä pareja ja Ziossa luulin jo löytäneeni täydellisen parin – vaan ei Wondersin malli sopinutkaan jalkaani. Myöhemmin samana päivänä bongasin Nilsonilla vaalean konjakkiset ihanuudet ja huomasin jälleen kerran, että Vagabondin lesti se ei petä about koskaan. Liikkeessä oli kuitenkin paljon porukkaa eikä myyjää mailla halmeilla, joten päätin jättää kengät vielä ostamatta. Muualta ei sitten löytynytkään oikeaa kokoa, Turusta ei koko kenkää.

Onneksi merkin oma nettikauppa pelasti ja perjantaina sain popot vihdoin jalkaani. Eikö olekin kauniit? ♥ Tyypillisiä brogue-kirjailuja näissä Code-nimisissä kengissä ei ole, mutta tykkään simppelistä ja ehkä hieman miehekkäästäkin ulkomuodosta erittäin paljon. Mahdollisesti joskus tulevaisuudessa hankin vielä hieman erilaiset versiot (esim. mustat kuviolliset) rinnalle, toistaiseksi nämä riittävät mainiosti.

Paketissa oli myös pientä extraa: söpöt pitsiset nilkkasukat ja kasa Vagabond-kortteja. Mulla ei ole ollut pitsisukkia sitten lapsuuden, joten nyt pääsen testaamaan sellaisiakin. Tyttömäiset sukat ja poikamaiset popot, varmasti aika hauska kontrasti!