Jos en katsoisi kalenterista, luulisin tänään olleen maanantai. Sen verran päin berberiä ovat kaikki asiat menneet, tuntuu ettei mikään onnistu ja voisin vain hakata päätä seinään. Eilen ei ollut yhtään niin paha maanantaiolotila kuin tänään, vaikka sentään oli oikeasti maanantai! Vaan eiköhän ne asiat tästä selviä, jos ei muuta niin ajan kanssa. Tai no, kunhan nyt taas tottuu koko ajan lyhenevään päivään, ympäröivään säkkipimeyteen ja kohta koittavaan kylmyyteen…
Koitan jälleen kerran jättää lurittelut sikseen ja läiskäisen vaihteeksi kissakuvia. Mulla on hirveä kissakuume ja kun ei omaa karvatassua ole, ikävä Dharmaa ja Miskaa on kova. Onneksi huomenna pääsee käymään kotikotona, toivottavasti kissat pyörivät jossain lähistöllä että saan halia ja palluttaa niitä!
Kuten postauksen otsikko kertoo, nämä kuvat ovat syyskuun viimeiseltä viikonlopulta. Dharman niskasta löytyi silloin vielä punkki! Ei näköjään punkkipannan teho ole enää kovin kummoinen, vaikka paketissa neljän kuukauden toimivuutta lupailtiinkin – oli meinaan örkki iskenyt itsensä kiinni suhteellisen lähelle pantaa. Yhh, punkit sais kyllä kuolla sukupuuttoon!
Samaisen viikonlopun sunnuntaina oltiin kullan kanssa tädin ja tämän miehen luona istumassa iltaa, siellä hellyydenosoituksistani sai nauttia Kuisma. Herra vaan ei alkuun jaksanut edes päätään nostaa sängystä, taisi olla hyvät unet menossa. Myöhemmin tultiin toki katsomaan ketäs olikaan vieraana – ja olisiko herkkuja saatavilla.
Kuisman on kyllä pakko jekuin kissa koskaan, se on vetänyt kitaansa mm. keitettyä punajuurta, pitsaa, ruisleipää, sipsiä… Ehkä paras tarina on se, kun Kuisma oli raahannut pöydällä olevasta munakennosta useamman munan ulko-ovelle aika pitkänkin matkan – yhdessä munassa oli minimaalinen särö mutta muuten olivat täysin ehjiä! Ties mitä se kissa vielä keksiikään.
Syötiin tädin tekemää omenahässäkkää…
…ja juotiin teetä, joka oli tehty Aasiasta tuodusta teekakusta. Siis ne teelehdet olivat sellaisessa kakkumaisessa muodossa, vähänkö oli hämärän näköinen setti!
Olivat hommanneet spesiaalivärisen Blockin, kieltämättä aika hieno. Mä haaveilen, että joskus vielä saisin hankittua kotiimme perus-Blockin. Vähän harmittaa, kun en viime jouluna ostanut Stockalta kun oli aika hyvässä tarjouksessa. Ei näyttäisi Hullareillakaan olevan mitään tarjousta siitä – yhtä toista sisustusjuttua meinasin kyllä mennä hakemaan. Joku haave sentään osuu sopivasti kohdalle, toivon vain että ihan oikeasti saan sen käsiini.
